Digitalisaatio tukee kiertotalouden edistämistä

Uutinen 13.12.2021

Oululainen ohjelmistoyritys M-Technology seuraa kiertotalouden kehittymistä JHY:n jäsenyyden avulla. Jätehuollon digitalisaatiossa riittää vielä työnsarkaa, arvioi toimitusjohtaja Matti Myllylä.

M-technology tarttui kiertotalouden sektorin haasteisiin kuutisen vuotta sitten, kun jäteasemien asiakaspalvelun tiedonhallinnan haasteet nousivat esiin asiakaskunnassa. Toiminnanohjausjärjestelmiä ja kunnossapitoratkaisuja teollisuuden tarpeisiin toimittanut yhtiö huomasi, että esimerkiksi jäteasemilla asiakkaiden palveleminen tapahtuu vielä kovin perinteiseen malliin, toimitusjohtaja Matti Myllylä kertoo.

– Jäteasemilla asiakaspalvelun aika meni pitkälti kuitin kirjoittamiseen. Lähdimme miettimään ratkaisua toiminnan tehostamiseen, ja liikkuvan kassamme avulla asiakaspalvelija pystyy tekemään työtään asiakkaiden joukossa lajittelulavojen vieressä ja ohjeistamaan lajittelijoita paremmin, Myllylä kuvaa.

Pullonkaula asiakaspalvelussa

Digikehitys ei pysähtynyt tähän. Jäteasemilla kävi ilmi, että asiakkaat haluaisivat asioida asemilla laajemmin kuin aukioloajat sallivat, mutta henkilöstöresursseja ei ollut. Monien asemien infrastruktuuri oli valmis suurempiin asiakasmassoihin, mutta pullonkaula oli asiakaspalvelussa, Myllylä toteaa.

– Jäteaseman kyky palvella asiakkaita kasvaa räjähdysmäisesti, kun aukioloja voidaan venyttää itsepalvelun avulla. Viime vuosina olemme uudistaneet muun muassa HSY:n Sortti-asemien tiedonhallinnan. Uudistuneet asemat itsepalvelujärjestelmineen avattiin keväällä 2021, Myllylä kertoo.

Myllylä ennustaa tiedonhallinnan tuotteiden kysynnän lisääntyvän kiertotaloussektorilla entisestään. Itsepalveluasemien valvonta- ja vaakaohjelmistojen liittäminen kassaratkaisuihin tehostaa materiaalin hallintaa ja jäljitystä, mutta mahdollistaa myös kierrätyksen uudella tavalla esimerkiksi syrjäseuduilla, Myllylä miettii. 

– Perinteisellä tavalla toimivien jäteasemien pitää olla melko suuria ollakseen kannattavia, mutta automaatiolla ja digitalisaatiolla voidaan tehdä pienempiä asemia, jotka ovat lähempänä jätteen tuottajaa. Se on askel kierrätysasteen tehostamiseen, Myllylä visioi.

Mukana kehityksessä

Jätehuoltoyhdistyksen yhteisöjäsenenä M-Technology pysyy ajan tasalla kiertotaloutta ja jätealaa koskevasta kehityksestä. Myllylä kokee, että tietojärjestelmätoimijana pitää pystyä katsomaan horisonttia edemmäs tietääkseen, mitä on tulossa.

– Tämä ala muuttuu hyvin nopeasti verrattuna muihin, joilla toimimme. JHY on kumppaniyhteisö, joka pitää meidät ajan hermolla ja auttaa ymmärtämään, mitä markkinassa ja lainsäädännössä oikeasti tapahtuu. 

Yritys osallistui tänä vuonna Oulussa järjestetyille Jätehuoltopäiville, missä tiiviin tietopaketin lisäksi saatiin hyviä keskusteluja ja yhteistyöavauksia. Jäsenyys tarjoaa näkyvyyttä juuri siellä, missä palveluita tarvitaan, Myllylä toteaa.

– Monet Jätehuoltopäivillä puhutut asiat ovat nyt jo työpöydällämme. Kiertotaloussektori on yksi tärkeimmistä asiakaslähteistämme, ja siellä riittää työnsarkaa. Toisaalta siinä on myös paljon potentiaalia: digitalisaation edistäminen kiertotaloudessa on loppujen lopuksi hyödyksi meille kaikille, Matti Myllylä miettii.

Kaatopaikan karttajat: Uusia jätelajikkeita ja toimintaa ulkomaille

JätePlus 3/2021 27.10.2021

Oulun Energia aikoo kasvattaa liikevaihtoaan satsaamalla kiertotalouteen. Uusi lajittelulaitos kolminkertaistaa kierrättämisen ja hyötykäytön.

Teksti Anne Ignatius

Miten Oulun Energia kehittyy lähitulevaisuudessa, kiertotalouspäällikkö Heikki Harju-Autti?

Meillä on jo nyt korkea kierrätys- ja energian hyödynnysaste ja minimoimme polttoon menevän jätteen määrän. Haluamme kuitenkin saada nykyistä enemmän materiaalia kierrätykseen, lisätä hyötykäytön osuutta ja tuoda uusia palveluita jätteentuottajille.

Mitä uusia palveluita kehitätte?

Aiomme esimerkiksi luoda uusia vastaanotettavia jätelajikkeita. Meille voi jatkossa tuoda uusia tuoteryhmiä, kuten esikäsiteltyä rakennusjätettä.

Esimerkiksi kipsi ja villa ovat haasteellisia kierrättää. Muovi ja isot metallit voidaan saada talteen muun jakeen seasta, mutta kipsiä ja villaa ei. Ne murenevat muun jakeen sekaan. Ratkaisu on, että ne erotellaan muusta jakeesta jo rakennustyömaalla.

Mistä olet työssäsi erityisen ylpeä?

Vastavalmistuneesta lajittelulaitoksestamme. Se on mekaaninen laitos, jossa lajitellaan Pohjois-Suomen rakennus-, kauppa-, teollisuus- ja purkujätteet.

Lajittelulaitos ei ole sinänsä ainutlaatuinen Suomessa, mutta se on, missä mittakaavassa se toimii. Käsittelemme monenlaisia jakeita korkealla kierrätys- ja hyödynnysasteella. Väitän, että laitoksemme on Suomen modernein.

Suuri osa meille tuodusta jätteestä menee hyötykäyttöön, kierrätykseen ja kierrätyspolttoaineen raaka-aineeksi. Ennen laitosta saimme 20 prosenttia kierrätysmateriaaleista hyötykäyttöön, nyt 60 prosenttia.

Miten kehitätte toimintaanne tulevaisuudessa?

Haluamme kasvattaa liiketoimintaamme laajentumalla energiatoiminnasta kohti kiertotalouteen liittyviä toimintoja.

Kierrätysmateriaalit kiinnostavat meitä. Seuraamme silmät auki, mihin päin materiaalit liikkuvat. Tarkoituksemme on laajentaa toimintaamme koko Pohjois-Suomeen ja myös valtakunnan rajojen yli. Suunnitelmamme on tuoda tai viedä raaka-ainetta tai perustaa laitoksia ulkomaille.

Pohjoismaat olisi luonteva paikka aloittaa, mutta mikä tahansa EU:n maa on mahdollinen, jos markkinoilla on tilaa ja meillä ratkaisuja.

Mikä on tulevaisuuden kierrätysraaka-aine?

Muovista puhutaan nyt paljon. Se on tärkeää, mutta öljypohjaisesta materiaalista pitää päästä irti. Myös lähtömateriaalien pitää olla kestävästi tuotettua.

Näkisin, että suurinta kasvua on erilaisissa puupohjaisissa raaka-aineissa. Ne pitää saada kiertämään mahdollisimman monta kertaa.

Kampanja kehottaa: Lajittele biojätteet!

JätePlus 1/2021 3.3.2021

Ihmiset eivät tiedä, miksi biojätettä kannattaa lajitella. Lajittelun tärkeydestä pitää tiedottaa säännöllisesti, sanoo Rakasta joka murua -kampanjan käynnistänyt viestintäasiantuntija Ulla Ahonen.

Teksti Anne Ignatius

Rakasta joka murua -kampanja käynnistyi lokakuussa. Mikä kampanjan tavoite on, viestintäasiantuntija Ulla Ahonen?

Lisätä biojätteen lajittelua merkittävästi ja pienentää ruokahävikkiä. Biojätteestä peräti 60 prosenttia päätyy sekajätteeseen. Ongelma koskee myös kiinteistöjä, joissa biojätekeräys on järjestetty.

Millaisia tempauksia kampanjan aikana järjestetään?

Ympäristöministeriö koordinoi kampanjaa, mutta mukana olevat tahot järjestävät tempaukset itsenäisesti. Suomen Kiertovoima KIVO ja kuntien jätelaitokset kampanjoivat esimerkiksi murtamalla biojätettä koskevia myyttejä. Moni esimerkiksi luulee yhä, että biojäte menee sekajätteen kanssa samaan laariin. Ne ovat perustaneet myös biojäte.info-sivuston, joka auttaa lajittelussa. Suomen ympäristökeskus tekee lajitteluoppaan toimistoille. Kuluttajaliitto järjestää paikallisia viestintätempauksia. Päivittäistavarakauppa ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Elintarviketeollisuus viestivät kampanjasta jäsenyrityksilleen ja ne edelleen asiakkailleen. Tässä muutamia esimerkkejä.

Mikä on yllättänyt?

Suomalaiset kierrättävät hyvin juomapakkauksia, paperia ja kartonkia, ja muovinkeräys lähti nopeasti liikkeelle. Miksi perunankuoret tai materiaali, joka on äsken ollut lautasella tai leikkuulaudalla, on biojätteenä jotenkin yäk?

Millaisia terveisiä lähetät jätealan yrityksille, jotka miettivät kampanjan järjestämistä?

Ymmärrä viestinnän merkitys! Viestintäkampanjoiden teho on lyhytaikainen. Siksi viestinnän pitää olla säännöllistä ja toistuvaa. Kannattaa hankkia yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi kauppojen kanssa voi järjestää tempauksen, jossa jaetaan ilmaisia biojätepusseja. Jätelaitokset voivat lähestyä paikallista mediaa ja kertoa, miten jätteet kiertävät. Paikalliset uutiset kiinnostavat mediaa ja yleisöä.

Pakkausten ympäristövaikutuksia pitää vähentää – mutta hallitusti ja faktoihin perustuen

Blogi 17.2.2021

SUP-direktiivi velvoittaa EU:n jäsenmaat vähentämään muun muassa mukaan otettavan ruoan annospakkauksia eli niin sanottuja take-away-pakkauksia. Kotimainen muovitiekartta ehdottaa kansallista muoviveroa ja EU:n pitkän aikavälin rahoitusvälineeksi päätettiin ottaa kierrätykseen päätymättömän muovin ”vero”. Päättäjien innossa luoda uutta sääntelyä pakkausalalle on tutkitun tiedon merkitys päässyt unohtumaan. 

Ympäristö on meille kaikille tärkeä asia. Jotkut meistä tiedostavat ympäristön merkityksen paremmin ja toiset huonommin, mutta tosiasia on, että jos ympäristö voi huonosti, niin me kaikki voimme huonosti. On luonnollista, että pienet lapset ja muiden ongelmien kanssa painivat aikuiset eivät aina jaksa kiinnostua ympäristön merkityksestä, mutta muiden osalta välinpitämättömyys on huolestuttavaa. 

Vähintään yhtä huolestuttavaa on, jos ympäristöön suhtaudutaan tunteella ja unohdetaan faktat ja tutkimuksen tuottama tieto. Erityisen huolestuttavaksi tilanne muuttuu, kun yhteiskunnalliset päättäjät ryhtyvät fiilispohjalta luomaan yhteiskunnan pelisääntöjä eli perustelevat pakottavaa lainsäädäntöä ympäristöargumenteilla – ilman faktojen tarkastamista.

Viime vuosina vellonut yhteiskunnallinen keskustelu muovien, erityisesti muovipakkausten aiheuttamista haitoista on ollut varmasti aiheellista ja on pelkästään hyvä asia, että haittoja tutkitaan ja pyritään vähentämään. Vastakkainasettelusta polttoainetta saava media on kuitenkin onnistunut luomaan samaan aikaan sellaisia uhkakuvia, että poliitikot ovat säikähtäneet ja ryhtyneet kilpaa keksimään tapoja esiintyä aallonharjalla ratsastavina sankareina. Lopputulos on joukko sääntelyaloitteita, joiden yhteisvaikutusta ei ole arvioitu ja jotka perustuvat tiedon sijaan tunteisiin.

Pakkauksien ympäristövaikutuksista keskusteltaessa ja päätettäessä pitää aina muistaa, että pakkausta ei tarvita ilman siihen pakattua tuotetta. Pakkauksen tärkein tehtävä on tuotteen suojaaminen ja sen vuoksi ympäristövaikutukset pitää aina arvioida pakkauksen ja pakatun tuotteen muodostamalle kokonaisuudelle. 

Yksittäisten ylilyöntien sijaan tulisi keskittyä systeemitason asioiden muuttamiseen ja vasta kun alimpana roikkuvat isot hedelmät on poimittu, lähteä jahtaamaan niitä viimeisiä pieniä ja vaikeasti saavutettavia, vaikkakin näyttävästi korkeimmilla oksilla olevia herkkupaloja. Jo nykyisten pakkausjätedirektiivissä vuoteen 2035 asti linjattujen kunnianhimoisten kierrätystavoitteiden saavuttaminen edellyttää paljon kaikilta toimijoilta. Hosumisen sijaan olisi viisaampaa katsoa mihin asti näillä jo päätetyillä toimilla päästään. Nykyinen, fiilispohjalta tehty sekava ja ristiriitainen ympäristöpolitiikka uhkaa johtaa ympäristön pelastamisen sijaan sen pilaantumiseen.