Fortum selvittää pilottihankkeessaan, voiko jätteenpoltosta talteen otetusta hiilidioksidista valmistaa uusia materiaaleja.

Teksti Anne Ignatius Kuva Fortum

Öljyn ja muiden fossiilisten raaka-aineiden kulutus kasvaa nopeammin kuin kierrätys. Se johtaa siihen, että kestävistä materiaaleista tulee olemaan suurta pulaa, jopa enemmän kuin energiasta.

Muun muassa näin Fortumin Carbon2x-hankejohtaja Tony Rehn taustoittaa sitä, miksi hänen työnantajansa on lähtenyt toteuttamaan Carbon2x-pilottihanketta.

Hankkeen tarkoitus on ottaa talteen jätteenpoltosta syntyvä hiilidioksidi ja valmistaa siitä uusia materiaaleja.

Pelkästään Euroopassa poltetaan vuosittain 100 miljoonaa tonnia jätettä. Rehn painottaa, että materiaalien kierrätys on aina paras vaihtoehto.

– Kaikkea ei kuitenkaan voi kierrättää, joten osa jätteestä on pakko polttaa energiaksi entisen kaatopaikkaamisen sijaan.

”Muovin kysyntä kasvaa”

Jätteen polttamista kritisoidaan muun muassa siksi, että poltettaessa muodostuu haitallisia hiilidioksidipäästöjä. Rehn ei kuitenkaan näe hiilidioksidia ainoastaan pahana asiana vaan myös arvokkaana raaka-aineena silloin, kun se hyödynnetään oikein.

Hiilidioksidista voidaan näet valmistaa esimerkiksi muovia.

– Kylmä realiteetti on, että muovin kysyntä kasvaa, halusimme tai emme. Muovin valmistamiselle täytyy löytyä kestävä vaihtoehto. Carbon2x on yksi vastaus tähän, Rehn sanoo.

Myös metaanin ja etanolin raaka-aine

Hankkeessa jätteen polttamisesta vapautuva hiilidioksidi otetaan talteen. Kun hiilidioksidi laitetaan reagoimaan vedyn kanssa, siitä muodostuu hiilivetyjä, joita Fortum pilotissaan jatkojalostaa. Hiilivedystä voidaan valmistaa paitsi erilaisia muoveja myös esimerkiksi kemikaaleja, kuten metanolia ja etanolia.

Hiilidioksidia on otettu talteen monissa projekteissa ennen Fortum aloittamaa hankettakin. Fortumin pilotissa uutta on se, että erilaisia talteenottotekniikoita käytetään ja testataan nimenomaan jätteenpoltossa.

Projektin ensimmäinen osa tehtiin keväällä 2022 Fortumin Riihimäen jätteenpolttolaitoksessa. Silloin selvitettiin, soveltuvatko jätteenpolton savukaasut tähän tarkoitukseen – kyllä soveltuvat – ja konvertoitiin eli muunnettiin hiilidioksidia metaaniksi.

Seuraavassa osassa testataan, miten hiilidioksidi ja metaani muutetaan muoviksi.

Muovia vielä tänä vuonna

Toistaiseksi hiilidioksidista valmistettua muovia ei ole markkinoilla, mutta Fortumin tavoite on valmistaa sitä pieniä määriä vielä vuoden 2023 aikana.

Koska käyttö yleistyy, sitä Tony Rehn ei uskalla veikata. Mutta hän on varma, että tulevaisuudessa hiilidioksidista valmistettua muovia käytetään esimerkiksi elintarvikkeiden pakkauksissa, tekstiiliteollisuudessa ja elektroniikan valmistuksessa.

Syynä hän pitää sitä, että muovi on äärimmäisen hyvä materiaali. Kuitenkin muovin valmistuksessa käytettävä öljy on pakko korvata jollakin tavalla.

Toinen vaihtoehto on kehittää biopohjaisia raaka-aineita. Niiden varaan Rehn ei laske, koska silloin muovin valmistukseen pitää käyttää maapinta-alaa. Sekään ei kuitenkaan ole kestävää isossa mittakaavassa.

Valmistaminen vie sähköä

Hiilidioksidipohjaisen muovin valmistaminen ei ole halpaa. Isoimmat kustannukset tulevat sähkön kulutuksesta. Hiilivedyn vety täytyy pilkkoa vedestä, mikä vaatii paljon sähköä.

Kumoaako suuri sähköntarve projektin hyödyt?

Tony Rehnin mielestä ei. Kierrätettäväksi kelpaamatonta jätettä syntyy joka tapauksessa niin paljon, että jätettä täytyy jatkossakin polttaa. Hänestä olisi hullua olla ottamatta siitä syntyvää hiilidioksidia talteen ja olla käyttämättä sitä uudestaan.

Lisäksi sähkö tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä.

Rehnin mukaan Fortumin ensisijainen tarkoitus on se, että hiilidioksidia aletaan ottaa talteen yrityksen omissa laitoksissa. Silti katse siintää myös muualle Eurooppaan.

Euroopassa toimii lähes 500 jätteenpolttolaitosta. Jos niistä puoletkin alkaisi kerätä talteen hiilidioksidipäästöjä, puhuttaisiin merkittävästä parannuksesta.

Merkityksellistä työtä

Tony Rehn on vetänyt Carbon2x-ohjelmaa vajaat kaksi vuotta. Hän pitää työtään mielenkiintoisena ja vaikuttavana.

– Työllä on aidosti yhteiskunnallista merkitystä.

Myös Fortumin sisällä pilottiin on suhtauduttu myönteisesti. Mukana on työntekijöitä useilta eri sektoreilta paitsi talon sisältä myös eri yliopistoista ja pk-yrityksistä myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

Työn ote on rivakka.

– Tarkoitus ei ole, että teemme ensin monta vuotta kehitystyötä ja vasta sen jälkeen kokeilemme, miten eri tekniikat toimivat. Sen sijaan haluamme rohkeasti testailla innovaatioita ja edetä nopeasti.

Tony Rehn kertoo Carbon2x-pilottihankeesta Jätehuoltopäivillä keskiviikkona 5.10.2023.

Lääketieteellisen jätteen käsittely Thaimaassa kaipaa lisää resursseja

KiertoPlus 11.9.2023

Koillis-Thaimaassa Mahasarakhamin sairaalassa syntyvästä jätteestä yli kolmasosa on tartuntavaarallista jätettä. Alueella on vain yksi jätteenpolttolaitos, ja sekin kapasiteettinsa äärirajoilla.

Teksti Teija Honkanen

Sairaalajätteen lajittelu vaikuttaa suuresti infektioiden hallintaan, potilasturvallisuuteen, työntekijöiden työturvallisuuteen ja koko yhteisön terveyteen.

Kun jäte käsitellään asiankuuluvasti, voidaan myös vähentää kasvihuonekaasuja ja pitkäkestoisia orgaanisia saasteita, kuten dioksiineja ja elohopeaa.

Olen LUT-yliopiston jatko-opiskelija ja tutkin, miten Kaakkos-Aasiassa syntyvä sairaalajätteen määrä kehittyy ja millaisia keinoja sen käsittelyyn on.

Työhöni sisältyi tutkimusmatka Koillis-Thaimaahan Mahasarakhamin provinssiin. Pääsin vierailemaan paikallisen yliopiston sairaalassa, terveyskeskuksessa, yksityisellä dialyysiklinikalla ja kaupungin yleisessä sairaalassa.

Eri värit eri jätteille

Lääketieteelliset jätteet kerätään talteen sairaaloissa ja klinikoilla. Maailman Terveysjärjestö WHO ohjeistaa, että eri jätejakeet merkitään eri väreillä.

Yleensä tartuntavaaralliset jätteet koodataan punaisella värillä. Näin tehdään myös Thaimaassa. Tosin siellä värikoodit eivät kaikilta osin noudata Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjeistusta, vaan paikallinen ohjeistus on sovellettu niistä.

Paikallisten sairaaloiden jätehuoltovastaavien mukaan covid-19-pandemia näkyi sairaaloiden jätehuollossa ennen kaikkea siten, että tartuntavaarallisen jätteen määrä kaksin- tai jopa kolminkertaistui.

Alkusyksystä 2022 tartuntavaarallisen jätteen määrä oli jo palannut lähestulkoon normaaliksi. Covid-19-jäte käsitellään eri tavalla kuin muu tartuntavaarallinen jäte. Ensimmäinen pussi desinfioidaan alkoholilla, ja sitten lisätään toinen pussi päälle.

Mahdollisuus suomalaisille yrityksille

Thaimaan terveydenhuolto kuuluu julkisen terveyden ministeriön alaisuuteen. Vaarallinen jäte taas kuuluu luonnonvara- ja ympäristöministeriön alaisuuteen.

Kaikki lääketieteellinen jäte raportoidaan ministeriön internetportaalissa. Lääketieteellistä jätettä tuottavat klinikat ovat yhtä lailla velvollisia raportoimaan syntyvän jätteen määrästä. Tieto on julkista.

Thaimaan-vierailun myötä minulle konkretisoitui, millaisia kasvupaineita lääketieteellisen jätteen käsittelylle on Kaakkois-Aasiassa.

Lisäksi kävi ilmi, että uuden polttolaitoksen rakentamista pidetään haastavana, mutta jo olemassa olevan laitoksen laajentaminen on välttämätöntä. Pelkästään polttolaitoksen kapasiteetti ei ollut tiukalla, vaan sairaaloissa kaivataan myös lisää autoklaaveja, joilla sterilisoidaan instrumentteja.

Tämä voisi avata mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille, jos onnistutaan luomaan luottamukselliset suhteet thaimaalaisiin. Alueella on vaikea toimia ilman verkostoja ja rahoitusosaamista.

Positiivisia yllätyksiä

Thaimaassa on kymmenen prototyyppisairaalaa, joissa näytetään esimerkkiä lääketieteellisen jätteen käsittelyssä.

Mahasarakhamin yleinen sairaala on niistä yksi. Sairaalassa on 580 vuodetta, mutta sen vuoteiden määrä nousee 800:aan uuden laajennusosan myötä.

Uudessa rakennuksessa jätehuoltoa varten rakennetaan oma hissi, mutta vanhassa rakennuksessa jätteet kulkevat vielä henkilöhississä.

Olin positiivisesti yllättynyt siitä, miten hyvin prototyyppisairaalassa hallitaan lääketieteellistä jätettä. Etenkin minuun teki vaikutuksen se, miten hyvin sairaalassa oli panostettu jätehuollon työntekijöiden työoloihin. He tekevät tärkeää, mutta myös vaarallista työtä.

Alueella vain yksi polttolaitos

Mahasarakhamin sairaalassa jätteet lajitellaan neljään eri luokkaan: sekajätteeseen, kierrätettävään jätteeseen, vaaralliseen jätteeseen ja tartuntavaaralliseen jätteeseen.

Tartuntavaarallisiin jätteisiin luokitellaan kudosjätteet, terävät jätteet, materiaalit, joissa on potilaan eritteitä sekä kaikki jäte eristystiloista.

Vuoden 2021 aikana Mahasarakhamin sairaalassa syntyi 508 173 kilogrammaa sekajätettä, 58 649 kilogrammaa kierrätettävää jätettä, 319 513 kilogrammaa tartuntavaarallista jätettä ja 14 157 kilogrammaa vaarallista jätettä.

Jätteen määrää pyritään jatkuvasti vähentämään. Alueella on yksi polttolaitos, jonne jätteet kuljetetaan, mutta sen kapasiteetti on äärirajoilla.

Jätemäärät kasvavat tulevaisuudessa

Tutkimuksessani käy ilmi, että Thaimaassa tarvitaan lisää resursseja lääketieteellisen jätteen hallintaan. Väestön kasvaessa myös vuoteiden määrä sairaaloissa kasvaa voimakkaasti tulevaisuudessa, ja tämä lisää myös syntyvän jätteen määrää.

Helpoin tapa huolehtia suuresta jätemääristä on massapolttolaitos, mutta kapasiteetin lisääminen jätteenpoltossa ei ole aivan yksinkertaista.

Tässä tehtävässä suomalaisilla voisi olla annettavaa thaimaalaisille ja alkaa viedä maahan esimerkiksi osaamista ja teknologiaratkaisuja.


Energiatekniikan lehtori Teija Honkasen tutkimus Medical waste management in Thailand and Vietnam valmistuu 2023. Työtään varten hän sai Jätehuoltoyhdistyksen stipendin. Honkanen työskentelee Savonia-ammattikorkeakoulussa.

Maatalousmuovien kierrätys ottaa askeleen eteenpäin

Uutinen 3.4.2023

Vasta perustettu maatalousmuovien vapaaehtoinen tuottajayhteisö haluaa etsiä ratkaisun maataloudessa käytettävien muovien laajamittaiseen keräämiseen ja kierrätykseen. 

Maatalousmuovit eivät tällä hetkellä kuulu lakisääteisen tuottajavastuun piiriin. Maaliskuussa 2023 perustettu Maatalousmuovien Kierrätys Oy haluaa maatalousmuovien valmistajat, maahantuojat ja myyjät ottamaan vastuuta tuotteiden kierrättämisestä, vaikka lainsäädäntö ei sitä vaadikaan. On arvioitu, että maatalousmuovijätettä syntyy Suomessa vuosittain noin 12 miljoonaa kiloa. Siitä noin 7000 tonnin on arvioitu olevan paalimuovia.

Maataloudessa käytetyt muovipakkaukset, kuten lannoite- ja suursäkit sekä istutusruukut kuuluvat jo pakkaustuottajavastuun piiriin. Koska esimerkiksi paalimuovit ja -narut, harsot, putket ja letkut sekä kauppapuutarhojen katemuovit eivät kuulu lakisääteiseen tuottajavastuujärjestelmään, ne jäävät usein kierrättämättä.

Vapaaehtoisen tuottajayhteisön tavoitteena on kehittää järjestelmä, jolla myös nämä tuottajavastuun ulkopuolelle jäävät tuotteet saataisiin kierrätykseen jo ennen kuin laki siihen pakottaa, Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka kertoo.

– Maatalousmuovit ovat nousseet monessa keskusteluissa viranomaisten kanssa esille ja ne on otettu myös esille ympäristöministeriön koordinoimassa Suomen Muovitiekartassa, Surakka perustelee tiedotteessa.

Keräys alkaisi asteittain vuonna 2024

Suomessa maatalousmuoveja on tähän mennessä kerätty lähinnä alueellisesti ja projektiluonteisesti. Esimerkiksi järjestöt ja jotkut yritykset ovat toimittaneet maatalousmuoveja kierrätykseen eri alueilla.

Maatalousmuovijätteen pilotointi- ja tutkimushankkeita on ollut aiemminkin käynnissä esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Ruokavirasto on julkaissut yhdessä ammattilaisille suunnatun verkko-oppaan maatiloilla, puutarhoissa ja kasvihuoneissa syntyvän muovijätteen kierrättämiseen. 

Uusi tuottajavastuuyhteisö kertoo suunnittelevansa, että itse muovien kerääminen alkaisi asteittain vuonna 2024. Prosessin edetessä tarkentuu, mitkä maatalousmuovilajit kuuluvat keräyksen piirin, miten lajittelu ja keräys tapahtuu, miten muovit kierrätetään sekä mitkä ovat sen kokonaiskustannukset.

– Todennäköisesti keräys tullaan järjestämään pop up -tyyppisesti siten, että eri paikkakunnilla tai alueilla järjestetään keräystapahtumia, jonne maataloustuottajat voivat tuoda omat muovinsa. Toinen ennakkokeskusteluissa ollut keräysvaihtoehto on, että maatalousmuovit noudetaan suoraan tiloilta tietyn ennakkotilauksen perusteella, Surakka visioi yhtiön tiedotteessa.

Maatalousmuovien Kierrätys Oy on Suomen Uusiomuovi Oy:n tytäryhtiö. Vapaaehtoisessa tuottajayhteisössä ovat mukana Ab Rani Plast Oy, Lantmännen Agro Oy, Hankkija Oy, Finnlacto Oy, Piippo Oyj, Trioworld Oy, Tama Scandinavia AB, Oy Teollisuushankinta TH Ab ja Agro-Tuonti Oy. 

Lue lisää

Tutkimus: Näin edistetään muovin kiertotaloutta

KiertoPlus 25.10.2022

Tuore tutkimus esittelee ratkaisuja ja suosituksia, joilla Eurooppaan voidaan luoda toimiva ja turvallinen kierrätysjärjestelmä muoville.

Teksti Malin zu Castell-Rüdenhausen

Nykyään Euroopassa poltetaan ja täältä viedään merkittäviä määriä muovijätettä Euroopan ulkopuolelle. Euroopassa muovin kierrättäminen ei ole toistaiseksi taloudellisesti kannattavaa.

Poliittiset linjaukset kuitenkin vaativat, että muovia pitää kierrättää entistä enemmän.

EU:n rahoittaman Nontox-hankkeeseen liittyvä tutkimus selvitti, mikä tällä hetkellä estää muovijätteen tehokkaan kierrätyksen.

Nontox-hanke kehittää teknologioita romuajoneuvojen (ELV), elektroniikka- ja sähkölaiteromun (WEEE) sekä rakennus- ja purkujätteen (C&DW) kierrätyksen edistämiseksi.

Erityisesti tarkoitus on lisätä muovijätteen kierrätystä niissä virroissa, joissa esiintyy vaarallisia yhdisteitä, kuten bromattuja palonestoaineita.

Tavoitteena on kehittää ja optimoida kierrätysprosesseja, joilla voidaan poistaa vaaralliset yhdisteet ja tuottaa turvallisia ja laadukkaita kierrätysmuovimateriaaleja.

Myös tutkimuksen tarkasteluun otettiin romuajoneuvojen, elektroniikka- ja sähkölaiteromun sekä rakennus- ja purkujätteen muovijäte.

Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin, millaiset mahdollisuudet muovialalla on edistää kiertotaloutta.

Sidosryhmillä eri näkökulmia samasta aiheesta

Tutkimuksessa haastattelimme sidosryhmien edustajia ja järjestimme heille työpajoja. Halusimme näin kartoittaa, mitkä heidän mielestään ovat toisaalta tärkeimmät esteet ja toisaalta tärkeimmät toiminnan mahdollistajat tehokkaamman kiertotalouden edistämiseksi.

Keskeistä oli myös selvittää, missä kiertotaloutta koskevia päätöksiä tehdään ja mihin toimiin tulisi keskittyä parhaan tuloksen saavuttamiseksi.

Sidosryhmätyöskentelyssä selvisi, että eri toimijat ovat melko erimielisiä siitä, ketkä oikeasti voivat vaikuttaa muovialan siirtymässä kiertotalouteen.

Useimmat näkivät, että siirtymän estäjä tai hidastaja oli jokin muista toimijoista.

Kannustimet keskittyvät jätehuoltoon

Tutkimuksissa todettiin, että merkittävä osa kiertotalouspolitiikasta keskittyy jätehuoltoon.

Vaikka EU:ssa on viime aikoina esitelty kestäviä tuotteita koskevia strategioita, niitä ei ole vielä laajalti toteutettu lainsäädännössä.

Muovistrategian tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan nopeasti vaikuttavia strategioita ja määräyksiä, jotta teollisuus vastaisi toimenpiteillä.

Kiertotalouspolitiikalla voisi olla merkittävä vaikutus siihen, että kierrätyssektori tulisi kannattavammaksi, investointeja helpotettaisiin ja Euroopan kierrätyskapasiteetti lisääntyisi.

Tehokkaimmat kannustimet löytyivät lainsäädännöstä

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että parhaat vaikutukset muovialan kiertotalouden lisäämiseksi oli lainsäädännöllä, teknologioilla ja kustannuksilla.

Kannustimien painopiste tulisi hajauttaa koko arvoketjuun, jotta kaikki päätösvaltaiset toimijat hyötyisivät kiertotalouden edistämiseksi tehdyistä toimista.

Tutkimus esittelee ratkaisuja ja suosituksia, joilla tunnistetut esteet voidaan ylittää ja joilla Eurooppaan voidaan luoda toimiva ja turvallinen kierrätysjärjestelmä.

Kaikkien sidosryhmien suosimia toimenpiteitä

Tutkimuksessa päädyttiin sellaisiin suosituksiin, jotka koko arvoketju koki toimiviksi ja tärkeiksi:

  1. Keräysjärjestelmien tehostaminen
  2. Materiaalikohtaisten kierrätystavoitteiden selkeyttäminen
  3. Muovin kierrätyksen viennin estäminen
  4. Uusien kierrätystekniikoiden tukeminen lisäämällä tietoisuutta niistä
  5. End of Waste -strategioiden painottaminen
  6. Kierrätykseen tähtäävän suunnittelun tietopohjan lisääminen
  7. Sekoitusvelvoitteiden käyttöönottaminen tietyille tuotteille

Suositukset sovitettiin muovin arvoketjuun, ja ne jaettiin kolmeen luokkaan: jätehuolto (1–2), kierrätys ja kierrätystuotteiden markkinat (3–5) ja suunnittelu ja valmistus (6–7).

Suositusten toimeenpano jaettiin edelleen lainsäädäntöön, politiikkaan ja standardointitoimintaan käytännön toimeenpanon helpottamiseksi.

Osa näistä suosituksista on myös välitetty komissiolle viiden H2020-projektin yhteisenä politiikkasuosituksena.

Teollisuus avainasemassa

Tutkimus osoitti, että tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan nopeasti vaikuttavia poliittisia linjauksia, jotta teollisuus voi reagoida uusiin vaatimuksiin.

Muovialan kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan kierrätyksen lisäämisen lisäksi myös kysyntää uusiomateriaaleille.

Jo uusiomateriaalien lisääntyvä kysyntä voi tehdä uusiin kierrätyslaitoksiin investoinnin kannattavammaksi, etenkin kun markkinoilla on vielä puutetta toimijoista.

Tekstin kirjoittaja Malin zu Castell-Rüdenhausen on erikoistutkija VTT:llä. Malinin keskeinen asiantuntemus liittyy jätehuoltoon, kierrätykseen ja kiertotalouteen.

Hiukset ja karvat hyötykäyttöön

Uutinen 9.5.2022

Hiukka-hankkeessa tutkitaan, miten muovia voisi korvata hius- ja karvajätteellä. Materiaali kerätään lahjoituksina kampaamoilta ja trimmaamoilta ympäri Suomen. 

LAB-ammattikorkeakoulun Hiukka 2 -hankkeessa tutkitaan sopivia käyttökohteita kampaamojen ja trimmaamojen hius- ja karvajätteelle. Hankkeen ensimmäinen osa saatiin päätökseen viime syksynä, ja nyt tuotekehitys jatkuu monialaisena yhteistyönä eri toimijoiden kesken. 

Yritysverkostosta kerätty hius- ja karvamateriaali huovutetaan Lahdessa hiukka-matoiksi, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi öljyntorjunnassa. Maton sisus on koirankarvaa, ja sen päällä on kerros pitkiä hiuksia.

Idea on lähtöisin hiusmuotoilija ja kuvataiteilija Miila Hyökiltä, joka on hyödyntänyt kampaamotyössä syntyvää hiusjätettä taiteessaan.

– Mietin pitkään, mitä hyötykäyttöä hiuksille voisi olla taiteen lisäksi, ja kysyin muilta kampaajilta ajatuksia. Opin, että maailmalla hiuksia on käytetty öljyntorjuntaan ja mietin, miksei sama toimisi meilläkin, Hyökki kertoo.

Hyökki kertoo, että hiuskuitu on vahva, mutta huokoinen materiaali, joka ei turpoa vedessä. Sen rakenne sopii hyvin öljyn keräämiseen paitsi vesistössä, myös korjaamoilla ja tehdastiloissa. 

Sekajätteestä hyötykäyttöön

Hiusjäte lajitellaan korkean keratiinipitoisuutensa vuoksi sekajätteeseen. Pieniä määriä voi tietyissä oloissa myös kompostoida, mutta kampaamoissa syntyvät määrät päätyvät pääsääntöisesti poltettavaksi. 

Idea hiuksien hyötykäytöstä ei ole uusi, mutta osin unohtunut. Sota-aikaan hiuksia hyödynnettiin kankaan valmistamiseen, kun muita kuituja ei ollut saatavilla, hankkeen projektipäällikkö Paula Nurminen muistuttaa.

– Resurssiähkyn jälkeisessä ajassa on tarpeen miettiä uudestaan, voisiko tällä materiaalilla olla potentiaalia tulevaisuuden kiertotalousyhteiskunnassa. Hiukkamateriaali on hirveän hyvä esimerkki siitä, miten hyödynnettävissä olevia resursseja on tuhlattu, Nurminen toteaa.

Yksi hankkeen virstanpylväs on myös se, että koirankarvan sivutuoteluokitusta muutettiin. Aikaisemmin ruhonosien sivutuoteluokkaan kuuluneita karvoja ei olisi saatu EU-lainsäädännön puitteissa hyödyntää hankkeen tarkoituksiin.

Ruokaviraston sisäisten ja EU-neuvotteluiden myötä sivutuoteluokitus saatiin kuitenkin muutettua, Nurminen kertoo.

– Aikaisemmin ei ole ehkä ollut tarvetta ajatella hyötykäyttöä koirankarvoille. Nyt suhtautuminen sivuvirtoihin on muutoksessa ja lupa karvojen käyttöön mattojen täytteenä saatiin, Nurminen kertoo.

Uutta kiertotalousliiketoimintaa

Nurminen ja Hyökki uskovat, että hiukkamateriaalilla on mahdollisuus synnyttää uutta kiertotalousliiketoimintaa. Hiukka-maton potentiaalia testataan öljyntorjunta-altailla tänä keväänä, ja LAB-ammattikorkeakoulussa tutkitaan materiaalin sopivuutta myös esimerkiksi kasvualustoihin sekä raskasmetallien ja mikromuovien keräämiseen hulevesistä.

Näillä innovaatioilla voidaan luoda uutta liiketoimintaa sinänsä staattiselle mutta laajalle kampaamoalalle, Miila Hyökki toteaa.

– Idea on jo nyt innostanut toimijoita ympäri Suomen keräämään ja lähettämään hius- ja karvapaketteja meille. Tässä on mahdollisuus nostaa kampaajien ja kaikkien karvantuottajien asemaa kiertotalousvaikuttajina, Hyökki toteaa.

Lue lisää

Hiukka Hyvä

HIUKKA 2.0 – Hius- ja muu orgaaninen kuitu muovin korvaajana | LAB.fi