Tuottajavastuu tulee, oletko valmis?

Blogi 4.9.2023

Jos et ole, ei haittaa – Rinki nimittäin on valmis ja palveluksessasi, Ringin viestintäpäällikkö Anna Mäkelä kirjoittaa.

Kuva yrityspakkauksista Rinki Kasvokuva Antti Ahtiluoto

Pakkausten tuottajavastuu laajenee ensi vuoden alussa merkittävästi. Suurin muutos on, että tuottajavastuu laajenee koskemaan myös sellaisia yrityksiä, joiden liikevaihto on alle miljoona euroa.

Kun pakkausten tuottajayhteisöihin kuuluu tällä hetkellä noin 5 000 tuottajavastuullisista yritystä, jotka raportoivat käyttämänsä pakkausmateriaalit ja maksavat niistä kierrätysmaksuja, jatkossa sama velvoite kohdistuu yli 30 000 yritykseen. Rinki on pakkaustuottajayhteisöjen (Sumi Oy ja Suomen Pakkaustuottajat Oy) kumppani, joka auttaa uusia yrityksiä liittymään tuottajayhteisöihin ja hoitamaan velvoitteensa.  

Raportointia ei kannata säikähtää

Nämä 25 000 tuottajavastuun piiriin uutena tulevaa yritystä ovat pieniä yrityksiä, joiden liikevaihto on alle miljoona euroa. Pienillä yrityksillä ei välttämättä ole esimerkiksi sellaista toiminnanohjausjärjestelmää, josta ne voisivat tuottaa Suomen markkinoille saattamiensa pakkausten määrätietoja vaadittavalla tarkkuudella.

Pakkaustietojen raportointi sekä kuulostaa että näyttää maallikolle – jollaisiin luetaan esimerkiksi Ringin viestintäpäällikkö – työläältä ja vaikealta. Raportoinnin hyvä puoli on se, että sitä joutuu tekemään vain kerran vuodessa. Raportoinnin huono puoli on se, että sitä joutuu tekemään vain kerran vuodessa – siihen ei synny rutiinia. Harvoin tehtävää työtä ei tehdä näppituntumalla, vaan siihen pitää aina perehtyä erikseen.

Raportoinnin kanssa yritysten ei kuitenkaan tarvitse jäädä yksin. Siihen on saatavissa koulutusta, ja pienille yrityksille on myös luotu yksinkertaisempi raportointimalli, jotta pakkausten tuottajavastuusta ei tulisi kohtuuton velvoite vaan se sujuisi kivuttomasti.

Oma liittymispolku palvelee uusia jäseniä

Tuottajavastuun laajeneminen on siis haaste suurelle yritysjoukolle. Uusien tuottajavastuullisten yritysten suuren määrän vuoksi se on haaste myös Ringille. Olemmekin tänä vuonna tehneet paljon töitä ja yrittäneet tehdä näiden alle miljoonan euron yritysten liittymisen tuottajayhteisöihin mahdollisimman helpoksi.

Yksi ratkaisu on tuottajayhteisöön liittymisen automatisointi: sen sijaan, että asiakaspalvelumme vastaanottaisi tammikuussa 25 000 puhelua, ja sen jälkeen 25 000 sopimusasiakirjaa ja 25 000 liittymissähköpostia, näiden yritysten liittymistä varten rakennetaan kokonaan oma liittymispolku Ringin kotisivuille. Kyseessä on myös niin suuri muutos – kun asiakasmäärämme kasvaa 300–500 % vuodessa – että emme kuvittelekaan selviävämme siitä vain omin avuin ja vanhoin konstein, vaan olemme ostaneet palvelumuotoilun osaamista rakentaaksemme liittymispolusta yrityksille mahdollisimman sujuvan.

Tavoitehan tässä on yhteinen, ja hyvä: EU:n kierrätystavoitteiden saavuttaminen ja pakkausjätteen saaminen kiertoon. Siinä tuottajayhteisöt ja Rinki ovat ydintehtävässään.

Poistotekstiilien keräys on hyvä asia, mutta siinä piilee riski

Blogi 2.5.2023

Ympäristön ja talouden etu on, että vaatteet kiertävät koko elinkaarensa ajan vaatteina, eivätkä päädy poistoon ennen aikojaan, UFF:n toimitusjohtaja Virve Groning muistuttaa.

(lisää…)

Maatalousmuovien kierrätys ottaa askeleen eteenpäin

Uutinen 3.4.2023

Vasta perustettu maatalousmuovien vapaaehtoinen tuottajayhteisö haluaa etsiä ratkaisun maataloudessa käytettävien muovien laajamittaiseen keräämiseen ja kierrätykseen. 

Maatalousmuovit eivät tällä hetkellä kuulu lakisääteisen tuottajavastuun piiriin. Maaliskuussa 2023 perustettu Maatalousmuovien Kierrätys Oy haluaa maatalousmuovien valmistajat, maahantuojat ja myyjät ottamaan vastuuta tuotteiden kierrättämisestä, vaikka lainsäädäntö ei sitä vaadikaan. On arvioitu, että maatalousmuovijätettä syntyy Suomessa vuosittain noin 12 miljoonaa kiloa. Siitä noin 7000 tonnin on arvioitu olevan paalimuovia.

Maataloudessa käytetyt muovipakkaukset, kuten lannoite- ja suursäkit sekä istutusruukut kuuluvat jo pakkaustuottajavastuun piiriin. Koska esimerkiksi paalimuovit ja -narut, harsot, putket ja letkut sekä kauppapuutarhojen katemuovit eivät kuulu lakisääteiseen tuottajavastuujärjestelmään, ne jäävät usein kierrättämättä.

Vapaaehtoisen tuottajayhteisön tavoitteena on kehittää järjestelmä, jolla myös nämä tuottajavastuun ulkopuolelle jäävät tuotteet saataisiin kierrätykseen jo ennen kuin laki siihen pakottaa, Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka kertoo.

– Maatalousmuovit ovat nousseet monessa keskusteluissa viranomaisten kanssa esille ja ne on otettu myös esille ympäristöministeriön koordinoimassa Suomen Muovitiekartassa, Surakka perustelee tiedotteessa.

Keräys alkaisi asteittain vuonna 2024

Suomessa maatalousmuoveja on tähän mennessä kerätty lähinnä alueellisesti ja projektiluonteisesti. Esimerkiksi järjestöt ja jotkut yritykset ovat toimittaneet maatalousmuoveja kierrätykseen eri alueilla.

Maatalousmuovijätteen pilotointi- ja tutkimushankkeita on ollut aiemminkin käynnissä esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Ruokavirasto on julkaissut yhdessä ammattilaisille suunnatun verkko-oppaan maatiloilla, puutarhoissa ja kasvihuoneissa syntyvän muovijätteen kierrättämiseen. 

Uusi tuottajavastuuyhteisö kertoo suunnittelevansa, että itse muovien kerääminen alkaisi asteittain vuonna 2024. Prosessin edetessä tarkentuu, mitkä maatalousmuovilajit kuuluvat keräyksen piirin, miten lajittelu ja keräys tapahtuu, miten muovit kierrätetään sekä mitkä ovat sen kokonaiskustannukset.

– Todennäköisesti keräys tullaan järjestämään pop up -tyyppisesti siten, että eri paikkakunnilla tai alueilla järjestetään keräystapahtumia, jonne maataloustuottajat voivat tuoda omat muovinsa. Toinen ennakkokeskusteluissa ollut keräysvaihtoehto on, että maatalousmuovit noudetaan suoraan tiloilta tietyn ennakkotilauksen perusteella, Surakka visioi yhtiön tiedotteessa.

Maatalousmuovien Kierrätys Oy on Suomen Uusiomuovi Oy:n tytäryhtiö. Vapaaehtoisessa tuottajayhteisössä ovat mukana Ab Rani Plast Oy, Lantmännen Agro Oy, Hankkija Oy, Finnlacto Oy, Piippo Oyj, Trioworld Oy, Tama Scandinavia AB, Oy Teollisuushankinta TH Ab ja Agro-Tuonti Oy. 

Lue lisää

Tunteet mukaan kiertotalouskasvatukseen

Blogi 22.2.2023

Miten motivoida ihmiset mukaan kestävään toimintaan, pohtii Ympäristökoulu Polun päällikkö Leena Nukari.

(lisää…)

Vipinää keräykseen ja kierrätykseen

Blogi 25.4.2022

Biojätettä.

Ilman biojätteen erottelua tavoitellut kierrätysprosentit jäävät haaveeksi, kirjoittaa Kuntaliiton Tuulia Innala.

Jätehuoltoa kuvaavat hyvin sanat muutos ja kierto muussakin kuin kiertotalousmielessä. Olemme lakimuutosten ja toimeenpanojen kierrossa. EU tuuppaa putkeen lisää ideoita ja muutosehdotuksia, kun kädet ovat vielä täynnä edellisten muutosten toimeenpanotyötä. Välillä olisi ehkä syytä pysähtyä hetkeksi katsomaan, mihin nyt tehtävät muutokset johtavat ja olemmeko oikealla tiellä kohti kiertotaloutta.

Selvää on kuitenkin, että kierrätystä on Suomessa lisättävä. Siihen valittu yksi keino on syntypaikkalajittelun ja eri jätelajien keräyksen lisääminen kiinteistöillä. Ratkaisevinta painoperusteisessa prosenttien tavoittelussa on biojätteen erottelu sekajätteistä. Toki muidenkin jätelajien lajittelu on tärkeää, mutta ilman biojätteen erottelua tavoitellut kierrätysprosentit jäävät haaveeksi.

Ensimmäiset uudet jätelain toimet tämän vuoden heinäkuussa kohdentuvatkin kunnissa biojätteiden keräykseen. Valtaosa asuinkiinteistöistä taitaa olla jo mukana vähintään 5 huoneiston keräyksessä. Suurimmat muutospaineet kohdentuvatkin aluksi jätteiden erilliskeräyksen lisäämiseen muilta kuin asuinkiinteistöiltä. Muistutan, että tämä koskee kunnan hallintorakennusten ohella myös yrityksiä. 

Kunnissa on kääritty hihat ja alettu työstää vuosiin 2023 ja 2024 liittyviä toimia. Vuoden 2024 heinäkuussa kunnat alkavat kerätä ja kuljettaa biojätteitä yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikilta asuinkiinteistöiltä, myös omakotitaloilta. Kuntien on pikapikaa selvitettävä kompostoivat kiinteistöt, koska tuplalajittelua ei tietenkään järjestetä.  

Kunnat ja pakkaustuottajat ovat solmineet historiallisen yhteistyösopimuksen pakkausjätteiden kiinteistökeräyksen toteuttamiseksi. Runsaan vuoden päästä kunnat keräävät ja kuljettavat tuottajan käsittelyyn eri pakkausjätteet kaikilta vähintään 5 huoneiston asuinkiinteistöiltä. Toivon, että yhteistyöstä seuraa positiivista väreilyä jätealalle ja rakennamme yhdessä paremman kierrätysmaailman. Kaikkia tarvitaan näihin talkoisiin mukaan.