LUT-yliopisto on mukana MonGOS-hankkeessa, jossa yhdistyvät tutkimus- ja koulutusyhteistyö, kertovat Ivan Deviatkin ja Mika Horttanainen.
Yksi Euroopan Unionin ”Green Deal”-strategian tavoite on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä ja irrottaa sen talouden kasvu resurssien käytöstä. Vesi on yksi strategian painopisteistä, mutta mitä ei voi mitata, ei kuitenkaan pystytä hallitsemaan. Tällä hetkellä käytetyt kiertotalousindikaattorit eivät koske vesi- ja jätevesialaan liittyviä kiertotalousmahdollisuuksia.
Tämä vesi- ja jätevesialan indikaattorien puute oli kulmakivi MonGOS-hankkeessa, jonka yksi kumppani on LUT-yliopisto. Hankkeen tavoitteena on kehittää kiertotalouden monitorointijärjestelmää vesi- ja jätevesialalle.
MonGOS-hanke ei ole kuitenkaan tyypillinen tutkimushanke, jossa etsitään tutkimusryhmittäin ratkaisuja asetettuihin ongelmiin, vaan tässä hankkeessa kaikki tehtävät pyritään tekemään yhteistyössä hankepartnereiden kesken aina kestävyysindikaattoreiden kehittämisestä tiedon jakamiseen asti.
Marraskuussa 2021 projektissa järjestettiin talvikoulu Krakovassa, Puolassa. Koulussa opiskelijoita haastettiin kehittämään paikalliselle jätevesipuhdistamolle kiertotalousstrategioita, jotka keskittyvät materiaaleihin, energiaan, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Seuraava intensiivikurssi on tulossa kesäkuun alussa, jota seuraa päätöskonferenssi kesäkuun lopussa. Mukaan voi ilmoittautua MonGOS-hankkeen verkkosivuilla.
Toinen esimerkki yhteistyöstä on Journal of Environmental Management -lehdessä julkaistu artikkeli, jossa kehitettiin resurssien hyödyntämisen ja kiertotalouden mittaamisen indikaattoreita jätevesialalle. Työ liittyy läheisesti Suomen Akatemian rahoittamaan toiseen käynnissä olevaan tutkimushankkeeseen typen talteenotosta jätevesistä.
MonGOS-hankkeessa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla tutkimus- ja koulutusyhteistyö viiden eurooppalaisen yliopiston ja tutkimuslaitoksen välillä. Vesialan sisällyttäminen kiertotalouden kehittämiseen on tärkeää, ja se vaatii vielä paljon työtä.
Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!
Oululainen ohjelmistoyritys M-Technology seuraa kiertotalouden kehittymistä JHY:n jäsenyyden avulla. Jätehuollon digitalisaatiossa riittää vielä työnsarkaa, arvioi toimitusjohtaja Matti Myllylä.
M-technology tarttui kiertotalouden sektorin haasteisiin kuutisen vuotta sitten, kun jäteasemien asiakaspalvelun tiedonhallinnan haasteet nousivat esiin asiakaskunnassa. Toiminnanohjausjärjestelmiä ja kunnossapitoratkaisuja teollisuuden tarpeisiin toimittanut yhtiö huomasi, että esimerkiksi jäteasemilla asiakkaiden palveleminen tapahtuu vielä kovin perinteiseen malliin, toimitusjohtaja Matti Myllylä kertoo.
– Jäteasemilla asiakaspalvelun aika meni pitkälti kuitin kirjoittamiseen. Lähdimme miettimään ratkaisua toiminnan tehostamiseen, ja liikkuvan kassamme avulla asiakaspalvelija pystyy tekemään työtään asiakkaiden joukossa lajittelulavojen vieressä ja ohjeistamaan lajittelijoita paremmin, Myllylä kuvaa.
Pullonkaula asiakaspalvelussa
Digikehitys ei pysähtynyt tähän. Jäteasemilla kävi ilmi, että asiakkaat haluaisivat asioida asemilla laajemmin kuin aukioloajat sallivat, mutta henkilöstöresursseja ei ollut. Monien asemien infrastruktuuri oli valmis suurempiin asiakasmassoihin, mutta pullonkaula oli asiakaspalvelussa, Myllylä toteaa.
– Jäteaseman kyky palvella asiakkaita kasvaa räjähdysmäisesti, kun aukioloja voidaan venyttää itsepalvelun avulla. Viime vuosina olemme uudistaneet muun muassa HSY:n Sortti-asemien tiedonhallinnan. Uudistuneet asemat itsepalvelujärjestelmineen avattiin keväällä 2021, Myllylä kertoo.
Myllylä ennustaa tiedonhallinnan tuotteiden kysynnän lisääntyvän kiertotaloussektorilla entisestään. Itsepalveluasemien valvonta- ja vaakaohjelmistojen liittäminen kassaratkaisuihin tehostaa materiaalin hallintaa ja jäljitystä, mutta mahdollistaa myös kierrätyksen uudella tavalla esimerkiksi syrjäseuduilla, Myllylä miettii.
– Perinteisellä tavalla toimivien jäteasemien pitää olla melko suuria ollakseen kannattavia, mutta automaatiolla ja digitalisaatiolla voidaan tehdä pienempiä asemia, jotka ovat lähempänä jätteen tuottajaa. Se on askel kierrätysasteen tehostamiseen, Myllylä visioi.
Mukana kehityksessä
Jätehuoltoyhdistyksen yhteisöjäsenenä M-Technology pysyy ajan tasalla kiertotaloutta ja jätealaa koskevasta kehityksestä. Myllylä kokee, että tietojärjestelmätoimijana pitää pystyä katsomaan horisonttia edemmäs tietääkseen, mitä on tulossa.
– Tämä ala muuttuu hyvin nopeasti verrattuna muihin, joilla toimimme. JHY on kumppaniyhteisö, joka pitää meidät ajan hermolla ja auttaa ymmärtämään, mitä markkinassa ja lainsäädännössä oikeasti tapahtuu.
Yritys osallistui tänä vuonna Oulussa järjestetyille Jätehuoltopäiville, missä tiiviin tietopaketin lisäksi saatiin hyviä keskusteluja ja yhteistyöavauksia. Jäsenyys tarjoaa näkyvyyttä juuri siellä, missä palveluita tarvitaan, Myllylä toteaa.
– Monet Jätehuoltopäivillä puhutut asiat ovat nyt jo työpöydällämme. Kiertotaloussektori on yksi tärkeimmistä asiakaslähteistämme, ja siellä riittää työnsarkaa. Toisaalta siinä on myös paljon potentiaalia: digitalisaation edistäminen kiertotaloudessa on loppujen lopuksi hyödyksi meille kaikille, Matti Myllylä miettii.
Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!
Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!
Jätehuolto voi onnistua tehtävässään eli jätteiden keräämisessä ja kuljettamisessa kierrätystä varten vain, mikäli asukkaat saadaan lajittelemaan hyödyntämiskelpoiset jätteet oikein. Miten me jätehuollon toimijat puolestamme voisimme helpottaa asukkaiden tuskaa vaikeaksi käyneen lajittelutehtävän edessä, jotta jätemateriaali päätyisi laadukkaana kierrätysprosessiin?
Vastauksena on yhteispohjoismaiset jätekuvakkeet eli piktogrammit. Niillä on mahdollista luoda ilman kryptisiä koodeja ja merkintöjä visuaalinen yhteys esim. käytetyn pakkauksen ja kierrätyspisteen välillä.
Pohjoismaat ovat tehneet yhteistyötä jo parin vuoden ajan Tanskassa kehitettyjen jätepiktogrammien käyttöönottamiseksi. Yhteistyö on lisännyt tietoa ja ymmärrystä maiden välisistä eroista, mutta ennen kaikkea avannut silmät yhtenäisen piktogrammijärjestelmän tarpeesta. Myös Euroopan komissio on osoittanut kiinnostusta pohjoismaista järjestelmää kohtaan, jossa yhtenäisin värein ja symbolein voitaisiin auttaa asukkaita kohti parempaa jätteiden lajittelua. Pohjoismaista mallia pidetäänkin yhtenä vaihtoehtona jätehuoltojärjestelmien harmonisoinnin välineeksi.
Piktogrammijärjestelmä tiivistää myös alan toimijoiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Esimerkiksi Norjassa on työhön osallistunut laaja joukko toimijoita kuten tuottajat, kunnat ja elinkeinoelämä. Yhteen hiileen puhaltaminen onkin herättänyt järjestelmän nopean laajentumisen ja riemuisan vastaanoton.
Suomessa piktogrammijärjestelmän käyttöönoton mahdollisuutta kartoitetaan parhaillaan eri toimijoiden kanssa. Kehitystyöhön on kutsuttu laaja joukko tuottajavastuuorganisaatioita, kuluttajien ja kuntien edustajia sekä yksityisiä toimijoita.
Yhteisen tavoitteemme – kierrätysasteen nousun – vuoksi meidän on pystyttävä käyttämään kaikki mahdolliset keinot. Tässä – kuten usein muulloinkin – päämäärä ei ole ainoa saavutus, vaan se, mitä matkalla yhdessä koemme ja saamme aikaan.
Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!
Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!
Oulun Energia aikoo kasvattaa liikevaihtoaan satsaamalla kiertotalouteen. Uusi lajittelulaitos kolminkertaistaa kierrättämisen ja hyötykäytön.
Teksti Anne Ignatius
Miten Oulun Energia kehittyy lähitulevaisuudessa, kiertotalouspäällikkö Heikki Harju-Autti?
Meillä on jo nyt korkea kierrätys- ja energian hyödynnysaste ja minimoimme polttoon menevän jätteen määrän. Haluamme kuitenkin saada nykyistä enemmän materiaalia kierrätykseen, lisätä hyötykäytön osuutta ja tuoda uusia palveluita jätteentuottajille.
Mitä uusia palveluita kehitätte?
Aiomme esimerkiksi luoda uusia vastaanotettavia jätelajikkeita. Meille voi jatkossa tuoda uusia tuoteryhmiä, kuten esikäsiteltyä rakennusjätettä.
Esimerkiksi kipsi ja villa ovat haasteellisia kierrättää. Muovi ja isot metallit voidaan saada talteen muun jakeen seasta, mutta kipsiä ja villaa ei. Ne murenevat muun jakeen sekaan. Ratkaisu on, että ne erotellaan muusta jakeesta jo rakennustyömaalla.
Mistä olet työssäsi erityisen ylpeä?
Vastavalmistuneesta lajittelulaitoksestamme. Se on mekaaninen laitos, jossa lajitellaan Pohjois-Suomen rakennus-, kauppa-, teollisuus- ja purkujätteet.
Lajittelulaitos ei ole sinänsä ainutlaatuinen Suomessa, mutta se on, missä mittakaavassa se toimii. Käsittelemme monenlaisia jakeita korkealla kierrätys- ja hyödynnysasteella. Väitän, että laitoksemme on Suomen modernein.
Suuri osa meille tuodusta jätteestä menee hyötykäyttöön, kierrätykseen ja kierrätyspolttoaineen raaka-aineeksi. Ennen laitosta saimme 20 prosenttia kierrätysmateriaaleista hyötykäyttöön, nyt 60 prosenttia.
Miten kehitätte toimintaanne tulevaisuudessa?
Haluamme kasvattaa liiketoimintaamme laajentumalla energiatoiminnasta kohti kiertotalouteen liittyviä toimintoja.
Kierrätysmateriaalit kiinnostavat meitä. Seuraamme silmät auki, mihin päin materiaalit liikkuvat. Tarkoituksemme on laajentaa toimintaamme koko Pohjois-Suomeen ja myös valtakunnan rajojen yli. Suunnitelmamme on tuoda tai viedä raaka-ainetta tai perustaa laitoksia ulkomaille.
Pohjoismaat olisi luonteva paikka aloittaa, mutta mikä tahansa EU:n maa on mahdollinen, jos markkinoilla on tilaa ja meillä ratkaisuja.
Mikä on tulevaisuuden kierrätysraaka-aine?
Muovista puhutaan nyt paljon. Se on tärkeää, mutta öljypohjaisesta materiaalista pitää päästä irti. Myös lähtömateriaalien pitää olla kestävästi tuotettua.
Näkisin, että suurinta kasvua on erilaisissa puupohjaisissa raaka-aineissa. Ne pitää saada kiertämään mahdollisimman monta kertaa.
Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!
Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!
Kierrättäminen pitää tehdä helpoksi myös matkailijoille. Hieman parannettavaa on, sanoo ympäristöasiantuntija Katja Vaulio.
Teksti Anne Ignatius Kuvat Susanna Kekkonen
Viime kesänä ympäristöasiantuntija Katja Vaulio vuokrasi mökin Kuusamosta. Mökissä oli yksi vika. Siellä ei ollut ainuttakaan kierrätysastiaa eikä mitään tietoa, mihin esimerkiksi biojätteet voi viedä.
Sama puute on ollut kaikissa mökeissä, joissa Vaulio on lomaillut viime vuosien aikana. Mökkien vuokraajat voisivat siis petrata, mutta muuten Suomen matkailualan jätehuolto on Vaulion mielestä hoidettu hyvin.
Se, kuinka paljon hotelleissa ja matkakohteissa kierrätetään, riippuu lomailijoiden viitseliäisyydestä.
– Kannattaa siis kannustaa matkailijoita kierrättämään ja tehdä kierrättäminen helpoksi myös matkoilla.
Ulkomailla jätehuolto on usein pettymys
Vaulio on lapsesta saakka rakastanut matkustamista. Nykyään hän saa siitä osan ansioistaan. Hän on vastikään käynnistänyt pienimuotoista, vastuullista matkailua painottavaa matkaopastoimintaa. Pikavisiittejä tai all inclusive -rantalomia hän ei harrasta. Matkoillaan hän viipyy mahdollisimman pitkään.
Vaulio kiinnittää jätehuoltoon huomiota kaikkialla maailmassa. Usein hän joutuu toteamaan, että se on hoidettu surkeasti. Esimerkiksi hänen lempimaissaan Venäjällä ja Kreikassa kierrättäminen on vaikeaa, ellei mahdotonta.
Vuonna 2018 Vaulio asui Kreikassa ja opiskeli siellä etänä ympäristötieteitä. Vapaa-aikanaan hän toimi kansalaisjärjestössä, joka pyrkii parantamaan paikallista jätehuoltoa. Tehtävä oli kuitenkin hankala.
– Kuljetusten kanssa oli isoja ongelmia, eikä kierrätyslaitoksia ole riittävästi.
Muovi on globaali haaste
Alkuvuodesta 2020 Vaulio matkusti Vanuatulla ja kiinnitti huomiota siihen, että muovia näkyy hyvin vähän. Ja toden totta: maa on kieltänyt muovipussit, muoviset pillit ja polystyreenistä valmistetut noutoruokalaatikot.
Veneretkellä hän kuitenkin huomasi, että erään saaren rannat olivat täynnä muovia. Vaulio ajatteli ensin keräävänsä roskat pois, mutta siihen olisi tarvittu kymmeniä jätesäkkejä. Tyynenmeren tuulet ja merivirrat kuljettavat muovia Vanuatun rannoille, vaikka saarivaltio itse säätelee muovinkäyttöä. Myöskään Itämeri ja Suomen rannat eivät ole välttyneet muoviroskalta.
– Monissa maissa ei ole kunnollista jätehuoltoa, mutta meillä on. Siksikin tuntuu uskomattomalta, että meillä muoviroska on silti ongelma.
Vaulio ei usko, että se johtuu tietämättömyydestä. Aina on ihmisiä, joita ei kiinnosta. Vaulion mielestä muovia pitäisi käyttää nykyistä vähemmän. Hänestä EU:n päätös kieltää kertakäyttömuovi on askel oikeaan suuntaan. Lisäksi hän toivoo, että kierrätetyn muovin markkinat kasvavat. Euroopan pitäisi kantaa itse vastuu kierrätetystä muovista, eikä viedä sitä muihin maihin.
Kuitenkaan siitä hän ei ole innoissaan, että kierrätetystä muovista valmistetaan vaatekuituja. Se lisää mikromuovien määrää.
Suomeen ja takaisin maailmalle
Vanuatun-matkallaan Katja Vaulio viipyi 3,5 kuukautta. Samalla reissulla hän vieraili myös Uudessa-Seelannissa ja Uudessa-Kaledoniassa. Matkalla hän tutustui kulttuureihin ja kirjoitti kirjaa.
– Se oli täydellistä.
Esikoiskirja Hidasta matkaa – vastuullinen matkailija maailmalla (Minerva Kustannus) ilmestyi toukokuussa 2021.
Korona toi Vaulion Suomeen, ja hän alkoi etsiä töitä. Hänen ensisijainen toiveensa oli saada töitä suomalaisesta jätealan yrityksestä, jolla olisi kansainvälistä toimintaa, mutta sellaista työtä oli vaikea löytää.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ympäristöasiantuntija ja vastuullisen matkailun puolestapuhuja Katja Vaulio viihtyy veden äärellä. Nykyään hän työskentelee yrityksessä, joka vähentää merten muoviroskaa.
Vaulion mielestä jätehuoltoala on hauska ja kiinnostava, mutta hän ei halua työskennellä pelkästään Suomessa. Se tuli selväksi jo silloin, kun hän työskenteli asiakkuuspäällikkönä Deletellä. Hänestä jätealan ammattilaisten pitäisi viedä osaamistaan enemmän maailmalle.
Lopulta Vaulio sai unelmiensa työn. Huhtikuun alussa hän aloitti Clewatin ympäristöasiantuntijana. Yritys valmistaa aluksia, jotka putsaavat merestä öljyä, muovia ja haitallisia kasveja.
Matkailua ei tarvitse tuomita täysin
Näinä aikoina tuntuu ristiriitaiselta, että joku puhuu sekä kaukomatkailun että ympäristönsuojelun puolesta.
– Minusta on häiritsevää, että niin monet tuomitsevat matkailun täysin, Katja Vaulio sanoo.
Matkailla voi monella tavalla. Hänelle se on tapa oppia muista kulttuureista.
– Matkoilla maailmankuva muuttuu. Jos on vain Suomessa ja lukee lehtiä, saa käsityksen, että missään muualla ei voi asua. Se ei pidä paikkansa.
Toki tolkuton matkustaminen on hänestä huolestuttavaa, eikä lentämisen pitäisi yleistyä enää yhtään enempää. Silti hänestä tuomitsemisen sijaan pitäisi keskittyä siihen, miten lentämistä voi muuttaa ympäristöystävällisemmäksi. Vedyllä tai sähköllä kulkevia lentokoneita voisi kehittää huomattavasti hanakammin.
Koronan aikaan Vauliolla on ollut kova ikävä maailmalle.
– Matkustaminen on elämäni tärkein asia.
Kuka Katja Vaulio?
Työskentelee Clewatin ympäristöasiantuntijana. Tarjoaa myös ympäristöalan konsultointia ja on luonut oman matkailukonseptin. Tekee nelipäiväistä työviikkoa, jotta voi myös levätä ja haahuilla. Opiskellut pääaineena venäjän kieltä ja kulttuuria ja myöhemmin ympäristötieteitä. Asuu Kangasalla. Harrastaa kaikkea veteen liittyvää. On juuri hankkinut kanootin, kalastusluvan ja katiskan. Kesällä menee purjehduskurssille. Haaveilee työmatkoista, merten muoviongelman poistumisesta ja seikkailuhenkisestä miesystävästä. Matkustaa seuraavaksi ystävänsä kanssa 40-vuotismatkalle Viroon ja Latviaan, jos koronatilanne sallii.
Kiertotalouden osaaja – liity jäseneksi!
Tervetuloa materiaalikierron ammattilaisten yhteisöön, keskustelemaan ja kuulemaan alan tarkeimmistä ajankohtaisuuksista. Materiaalikierto ry:n jäseneksi voivat liittyä niin yksityiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tule mukaan kasvavaan yhteisöömme!
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.