Lisääntyvä kierrätys vaikuttaa myös jätehuollon organisaatioiden viestinnän tarpeellisuuteen, Blue Idea Finlandin Jussi Torvinen kirjoittaa.

Jätehuolto on lakimuutosten ja niiden toimeenpanojen kierteessä. Suomessa on lisättävä kierrätystä ja ensimmäiset uudet jätelain toimet ovat jo toimeenpanossa. Tämä vaikuttaa myös asukasviestinnän tarpeellisuuteen.

Jokaisessa jätehuollon organisaatiossa kannattaakin nyt miettiä, onko viestintäsuunnitelmat päivitetty. Kuka johtaa viestintää? Onko nyt tiedossa tulevia tapahtumia, joista pitää etukäteen tiedottaa?

Tiedotustarpeita syntyy muun muassa jätekeräysten aikataulumuutoksista, epäsäännöllisten ajojen, kuten ongelmajätteen keräysajojen tiedotuksesta, kevään ja kesän jätteenkeräyskampanjoista, jätehuoltomääräyksistä sekä hintamuutoksista asiakkaille. Viestinnässä tulisi ottaa huomioon niin asiakkaiden kuin myös oman organisaation sisäisen tiedottamisen tarpeet.

Digiviestimet tavoittavat asukkaat tehokkaasti

Sään ääri-ilmiöt, tekniset viat ja sairastapaukset vaikuttavat toimintaan kaikkina vuodenaikoina. Tällaiset tapaukset ovat väistämättömiä, ja niitä voi tapahtua koska tahansa. Silloin jokaisen asukkaan on tärkeää olla niistä ajan tasalla.

Viestimällä tehokkaasti ja digitaalisesti jätehuollon organisaatiot voivat säästää rahaa ja aikaa, vähentää asiakaspalvelun työmäärää sekä lisätä ennen kaikkea asiakastyytyväisyyttä.

Tekstiviestitiedotteet ja sosiaalisen median kanavat ovat nykyisin tehokkaimmat kanavat asukkaiden tavoittamisessa. Yli 95 % kaikista tekstiviesteistä avataan ja luetaan 3 minuutin sisällä sen saapumisesta, ja lähes jokaisessa suomalaisessa kotitaloudessa on matkapuhelin.

Vinkkejä digiviestintään

Muutamia poimintoja jätehuollon viestinnän parhaista käytännöistä:

• On hyvä viestiä selkeästi ja sopivasti – älä siis lähetä tarpeettomia viestejä. Kotitalouksia ja ihmisiä auttaa, kun kerralla viestitään vain yhdestä asiasta.
• On hyvä identifioida selkeästi, keneltä tieto on peräisin. Se luo turvallisuutta ja luotettavuutta tilanteeseen.
• Kaikkien ihmisten ei ole aina tarpeen saada kaikkia tiedotteita. Siksi on kohteliasta tarjota myös nk. opt-out, eli halutessaan jokainen voi valita, ettei enää vastaanota tiedotteita.
• Viestintä voi kulkea myös molempiin suuntiin – onko teillä esimerkiksi sähköinen palautekanava tai avunpyyntökanava, jota käyttää vika- ja häiriötilanteessa?
• Riippuen maantieteellisestä alueesta voi olla tarpeen kommunikoida monella eri kielellä. Viestintää tekevän on hyvä varmentaa kieliasun toimivuus ja oikeellisuus eri tilanteissa.
• Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Luo viestintäsuunnitelma etukäteen eri tilanteita varten.