Tuottajavastuu tulee, oletko valmis?

Blogi 4.9.2023

Jos et ole, ei haittaa – Rinki nimittäin on valmis ja palveluksessasi, Ringin viestintäpäällikkö Anna Mäkelä kirjoittaa.

Kuva yrityspakkauksista Rinki Kasvokuva Antti Ahtiluoto

Pakkausten tuottajavastuu laajenee ensi vuoden alussa merkittävästi. Suurin muutos on, että tuottajavastuu laajenee koskemaan myös sellaisia yrityksiä, joiden liikevaihto on alle miljoona euroa.

Kun pakkausten tuottajayhteisöihin kuuluu tällä hetkellä noin 5 000 tuottajavastuullisista yritystä, jotka raportoivat käyttämänsä pakkausmateriaalit ja maksavat niistä kierrätysmaksuja, jatkossa sama velvoite kohdistuu yli 30 000 yritykseen. Rinki on pakkaustuottajayhteisöjen (Sumi Oy ja Suomen Pakkaustuottajat Oy) kumppani, joka auttaa uusia yrityksiä liittymään tuottajayhteisöihin ja hoitamaan velvoitteensa.  

Raportointia ei kannata säikähtää

Nämä 25 000 tuottajavastuun piiriin uutena tulevaa yritystä ovat pieniä yrityksiä, joiden liikevaihto on alle miljoona euroa. Pienillä yrityksillä ei välttämättä ole esimerkiksi sellaista toiminnanohjausjärjestelmää, josta ne voisivat tuottaa Suomen markkinoille saattamiensa pakkausten määrätietoja vaadittavalla tarkkuudella.

Pakkaustietojen raportointi sekä kuulostaa että näyttää maallikolle – jollaisiin luetaan esimerkiksi Ringin viestintäpäällikkö – työläältä ja vaikealta. Raportoinnin hyvä puoli on se, että sitä joutuu tekemään vain kerran vuodessa. Raportoinnin huono puoli on se, että sitä joutuu tekemään vain kerran vuodessa – siihen ei synny rutiinia. Harvoin tehtävää työtä ei tehdä näppituntumalla, vaan siihen pitää aina perehtyä erikseen.

Raportoinnin kanssa yritysten ei kuitenkaan tarvitse jäädä yksin. Siihen on saatavissa koulutusta, ja pienille yrityksille on myös luotu yksinkertaisempi raportointimalli, jotta pakkausten tuottajavastuusta ei tulisi kohtuuton velvoite vaan se sujuisi kivuttomasti.

Oma liittymispolku palvelee uusia jäseniä

Tuottajavastuun laajeneminen on siis haaste suurelle yritysjoukolle. Uusien tuottajavastuullisten yritysten suuren määrän vuoksi se on haaste myös Ringille. Olemmekin tänä vuonna tehneet paljon töitä ja yrittäneet tehdä näiden alle miljoonan euron yritysten liittymisen tuottajayhteisöihin mahdollisimman helpoksi.

Yksi ratkaisu on tuottajayhteisöön liittymisen automatisointi: sen sijaan, että asiakaspalvelumme vastaanottaisi tammikuussa 25 000 puhelua, ja sen jälkeen 25 000 sopimusasiakirjaa ja 25 000 liittymissähköpostia, näiden yritysten liittymistä varten rakennetaan kokonaan oma liittymispolku Ringin kotisivuille. Kyseessä on myös niin suuri muutos – kun asiakasmäärämme kasvaa 300–500 % vuodessa – että emme kuvittelekaan selviävämme siitä vain omin avuin ja vanhoin konstein, vaan olemme ostaneet palvelumuotoilun osaamista rakentaaksemme liittymispolusta yrityksille mahdollisimman sujuvan.

Tavoitehan tässä on yhteinen, ja hyvä: EU:n kierrätystavoitteiden saavuttaminen ja pakkausjätteen saaminen kiertoon. Siinä tuottajayhteisöt ja Rinki ovat ydintehtävässään.

Lapissa kompostoidaan entistä ahkerammin

Blogi 5.6.2023

Lapecon keräysauto talvisessa maisemassa.

Kompostoinnilla on Lapissa pitkät perinteet, mutta nyt kompostoivien kiinteistöjen määrä on noussut entisestään, Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapecon viestintäpäällikkö Aila Kauppila kirjoittaa.

(lisää…)

Poistotekstiilien keräys on hyvä asia, mutta siinä piilee riski

Blogi 2.5.2023

Ympäristön ja talouden etu on, että vaatteet kiertävät koko elinkaarensa ajan vaatteina, eivätkä päädy poistoon ennen aikojaan, UFF:n toimitusjohtaja Virve Groning muistuttaa.

(lisää…)

Syväkeräys on jätehuollon vihreän siirtymän ytimessä

Blogi 4.4.2023

Jätehuollon on vastattava osaltaan Suomen ja Euroopan ilmastotavoitteisiin – syväkeräyksellä on tässä keskeinen rooli.

Jätehuollon vihreä siirtymä onnistuu, kun mahdollistetaan seuraavat asiat:

  1. Vähennetään sekajätteen määrää paremmalla lajittelulla eli nostetaan kierrätysastetta
  2. Vähennetään jätteenkuljetuksesta aiheutuvaa liikennettä ja sen päästöjä

Kierrätysasteen nostamisen suhteen tehokkaimmaksi keinoksi on todettu kierrätyksen toteuttaminen mahdollisimman lähellä kotia. Mutta miten kotia lähelle päästään, kun kerätään 7 eri jätejaetta ja tila keräykseen ei vain riitä?

Tässä syväkeräys astuu esiin. Syväkeräys mahdollistaa lähikeräyksen, koska 60 % keräyskapasiteetista on maan alla ja puristuminen tuo seka- ja biojätteen kohdalla noin 20% lisävolyymin keräykseen. Yksi 5 m² syväkeräyssäiliö vastaa kahdeksaa 600 litran pinta-astiaa. Puristuman ansiosta tietyillä jakeilla saadaan jopa 2 x 600 l lisäkapasiteettia.

Syväkeräyssäiliöt ovat myös ulkonäöllisesti talon pihaan kauniisti sopivia eikä niitä tarvitse piilottaa pihan perälle tai katokseen. Niitä voidaan jakaa vähemmän volyymia tarvitsevien jakeiden kesken.

Syväkeräyksessä pienemmät päästöt

Miten sitten tyhjennysliikennettä ja sen päästöjä saadaan pienennettyä?
Tähän vaikuttavat kaksi asiaa:

  1. Maksimoidaan kilomäärä per tyhjennys
  2. Huolehditaan, että tyhjennyshinnoittelu tukee ympäristöystävällisintä tyhjennysmuotoa

Molok on tutkinut tyhjennysten CO2-päästöjä kolmannen osapuolen tekemällä kädenjälkiselvityksellä. Hiilikädenjälki on positiivinen, jos vertailtavana oleva järjestelmä tuottaa pienemmän hiilijalanjäljen kuin kilpaileva järjestelmä. Selvityksessä verrattiin MolokDomino-järjestelmää pinta-astioihin pääkaupunkiseudun viidessä taloyhtiökohteessa. Pinta-astioiden tyhjennykset tuottivat 46 % enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin syväkeräys.

Molok on selvittänyt myös tyhjennyshinnoittelun merkitystä yhtenä vihreän siirtymän mahdollistajana. Tutkimuksen mukaan eri keräysmuotojen (pintakeräys-syväkeräys) välinen vertailukelpoinen hinnoittelu ei ole kaikilla alueilla tasapuolista. Tasapuolinen hinnoittelu lähtisi ohjaamaan keräystä ilmastoystävällisempään suuntaan.

Älykäs pinnanmittaus avuksi

Syväkeräys maksimoi kilomäärän per tyhjennys, jolloin tyhjennyskertoja tarvitaan jopa 80 % vähemmän kuin perinteisillä pinta-astioilla.

Tyhjennyskertoja on mahdollista edelleen vähentää käyttämällä keräysastian jätekertymän pinnanmittausta. Kolmannen osapuolen suorittaman analyysin mukaan syväkeräysastia tyhjennetään jopa 40 % täyttöasteella, kun älykäs syväkeräys voidaan tyhjentää keskimäärin 75 % täyttöasteella. Suomessa ei hyödynnetä tarpeeksi älyantureiden tuomaa teholisäystä.

Esimerkki Espoossa toteutuneesta pinnanmittauksen vaikutuksesta 5m3 sekajäteastiassa. Täyttöaste oli 39% ennen anturin käyttöä ja anturin avulla 73%. Tilasto: Molok

Jätehuollon vihreä siirtymä onnistuu, kun päättäjillä on riittävästi tietoa ja työvälineitä ympäristötehokkaaseen ohjaukseen. Käytetään olemassa olevia ratkaisuja ympäristömme hyväksi tänään.

Hanke etsii kiertotalouden indikaattoreita vesi- ja jätevesisektorille

Blogi 9.5.2022

LUT-yliopisto on mukana MonGOS-hankkeessa, jossa yhdistyvät tutkimus- ja koulutusyhteistyö, kertovat Ivan Deviatkin ja Mika Horttanainen.

Yksi Euroopan Unionin ”Green Deal”-strategian tavoite on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä ja irrottaa sen talouden kasvu resurssien käytöstä. Vesi on yksi strategian painopisteistä, mutta mitä ei voi mitata, ei kuitenkaan pystytä hallitsemaan. Tällä hetkellä käytetyt kiertotalousindikaattorit eivät koske vesi- ja jätevesialaan liittyviä kiertotalousmahdollisuuksia.

Tämä vesi- ja jätevesialan indikaattorien puute oli kulmakivi MonGOS-hankkeessa, jonka yksi kumppani on LUT-yliopisto. Hankkeen tavoitteena on kehittää kiertotalouden monitorointijärjestelmää vesi- ja jätevesialalle.

MonGOS-hanke ei ole kuitenkaan tyypillinen tutkimushanke, jossa etsitään tutkimusryhmittäin ratkaisuja asetettuihin ongelmiin, vaan tässä hankkeessa kaikki tehtävät pyritään tekemään yhteistyössä hankepartnereiden kesken aina kestävyysindikaattoreiden kehittämisestä tiedon jakamiseen asti.

Marraskuussa 2021 projektissa järjestettiin talvikoulu Krakovassa, Puolassa. Koulussa opiskelijoita haastettiin kehittämään paikalliselle jätevesipuhdistamolle kiertotalousstrategioita, jotka keskittyvät materiaaleihin, energiaan, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Seuraava intensiivikurssi on tulossa kesäkuun alussa, jota seuraa päätöskonferenssi kesäkuun lopussa. Mukaan voi ilmoittautua MonGOS-hankkeen verkkosivuilla.

Toinen esimerkki yhteistyöstä on Journal of Environmental Management -lehdessä julkaistu artikkeli, jossa kehitettiin resurssien hyödyntämisen ja kiertotalouden mittaamisen indikaattoreita jätevesialalle. Työ liittyy läheisesti Suomen Akatemian rahoittamaan toiseen käynnissä olevaan tutkimushankkeeseen typen talteenotosta jätevesistä.

MonGOS-hankkeessa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla tutkimus- ja koulutusyhteistyö viiden eurooppalaisen yliopiston ja tutkimuslaitoksen välillä. Vesialan sisällyttäminen kiertotalouden kehittämiseen on tärkeää, ja se vaatii vielä paljon työtä.

Lue lisää:

MonGOS-hankkeen kotisivut 

Tutkijaryhmän artikkeli Indicators for resource recovery monitoring within the circular economy model implementation in the wastewater sector (Journal of Environmental Management 304, 2022)