Tule mukaan Jätehuoltopäivien tapahtumatoimikuntaan!

Uutinen 9.2.2024

Jätehuoltopäivät 2023 Turussa.

Haluatko tulla mukaan toteuttamaan parasta mahdollista ohjelmaa Jätehuoltopäiville Helsinkiin 8.–9.10.2024?

Tapahtumatoimikunnassa pääset:

  • ideoimaan, mihin kiertotalousalan ja jätehuollon teemoihin sukellamme syksyn päivillä ja
  • verkostoitumaan muiden alan ammattilaisten kanssa.

Aloitamme kiertotalouden ja jätealan huipputapahtuman valmistelun lähiviikkoina. Suunnitteluun voit osallistua mistä vain, sillä työskentelemme etänä. Täydennämme jo valittua toimikuntaa muutamalla hengellä jäsenistön joukosta.

Toimi pian, niin pääset mukaan tapahtumatoimikunnan työhön alusta lähtien!

Lisätietoja toimikunnan työskentelystä saat yhdistyksen toiminnanjohtaja Anu Patrikaiselta (sihteeri@materiaalikierto.fi).

Jätehuoltopäivät 2023 oli onnistunut tapahtuma

Uutinen 14.12.2023

Yleisössä istuva nainen katsoo kohti esiintymislavaa ja ottaa puhelimella valokuvaa Jätehuoltopäivillä.

Jätehuoltoyhdistys kerää vuosittain palautetta Jätehuoltopäivistä. Palautteet suuntaavat seuraavan tapahtuman suunnittelua ja kertovat, mikä päivillä on osallistujille antoisinta. Tänä vuonna kiitosta saivat erityisesti hyvät järjestelyt ja ohjelmaosuus vihreän siirtymän synergiasta ja innovaatioista.

Jätehuoltopäivät järjestettiin Turussa 4.–5.10.2023. Päivien teemana oli ”vihreän siirtymän aallonharjalla”. Tapahtumaan osallistui 291 ihmistä paikan päällä Radisson Blu Marina Palacessa, ja etäyhteyksillä mukana oli 53 osallistujaa. 

Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran Turussa. Jalkautuminen Varsinais-Suomen pääkaupunkiin sai osallistujilta kiitosta.

“Jätehuoltopäiviä kannattaa järjestää jatkossakin myös muualla kuin Tampereella ja Helsingissä. Sekä Oulun että Turun jätehuoltopäivät osoittivat sen. Osallistujia tulee varmasti isoimpiin kaupunkeihin”, totesi yksi osallistuja palautteessaan.

Jätehuoltopäivät polkaistiin käyntiin get together -kokoontumisella varsinaista tapahtumaa edeltävänä iltana. Tämä palveli erityisesti kauempaa tulleita osallistujia, jotka saapuivat Turkuun hyvissä ajoin. Get together -tapaaminen sai palautteissa yleisarvosanan 4 (asteikolla 1-5).

Tapahtumaan saapui tänä vuonna ilahduttava määrä osallistujia, jotka olivat mukana ensimmäistä kertaa (31% palautetta antaneista). Heidän kokemuksistaan saimme muun muassa seuraavat palautteet:

“Kiitokset erinomaisesta ensikerrasta Jätehuoltopäivillä! Esimiehelle ilmoitin jo, että ensi vuoden liput ostan heti kyselemättä kun tulevat myyntiin.”

“Huikaisevan kiinnostavat päivät, harmi etten ole kuullutkaan näistä aiemmin! Kiitos.”

Ohjelman teemat puhuttelivat osallistujia

Tapahtuman ohjelma oli koottu neljän teeman alle. Nämä olivat: lainsäädäntö, kohti vihreää siirtymää – synergia & innovaatiot, materiaalit kierrossa ja rahoitus & osaajat. 

Kaikki teemat olivat palautteiden mukaan hyvin pidettyjä. Erityistä suosiota sai vihreän siirtymän synergiaa ja innovaatioita käsitellyt osuus, jolle arvosanan 4 tai viisi antoi lähes 85 % vastaajista asteikolla 1-5. Kestosuosikki, vuosittain mukana oleva katsaus lainsäädäntöön säilytti myös asemansa pidettynä osuutena. Sille arvosanan 4 tai 5 antoi liki 79 % vastaajista. 

Kaikkien puheenvuorojen esitysdiat ovat nyt saatavilla verkkosivuiltamme. Löydät esitysdiat täältä.

Ohjelman lisäksi pidetty osa tapahtumaa olivat ekskursiot Kakolanmäen vedenpuhdistamolle ja tekstiilien kierrätyslaitokseen Paimioon, Lounais-Suomen Jätehuollon ja Rester Oy:n vieraaksi. Molemmat ekskursiot saivat loistavat arviot, kun liki kaikki antoivat vierailuille arvosanaksi 4 tai 5. 

Jätehuoltopäivät mahdollistaa alan ihmisten kohtaamisen

Jätehuoltopäivät on JHY:n toiminnan vuosittainen kohokohta, joka kokoaa alan ihmiset samaan paikkaan verkostoitumaan. Uusimman tiedon jakamisen lisäksi tämä on yksi tapahtuman tärkeä tavoite. 

Turussa yksi verkostoitumista edistänyt tekijä oli yhteistyökumppaneiden näyttely, jonka sijaintia seminaaritilan välittömässä läheisyydessä pidettiin onnistuneena. Näyttelyyn kertoi tutustuneensa 86 % palautekyselyyn vastanneista. 

Tapahtuman järjestelyt saivat tänä vuonna palautteissa runsaasti kiitosta. Osa kävijöistä kuitenkin koki tapahtumapaikan liian meluisaksi, ja myös toivomus iltatilaisuuden buffet-ruokailusta toistui palautteiden avovastauksissa. 

Illalliselle toivottiin myös satunnaistettua istumajärjestystä tai muuta tapaa, joka ohjaisi ihmisiä uusien tuttavuuksien luo. Ohjelmatoimikunta ottaa nämä ehdotukset muistiin seuraavaa tapahtumaa varten.

Palautekyselyn vastaajat kuvailivat Jätehuoltopäivien tunnelmaa muun muassa näin: 

“…tänä vuonna oli todella onnistuneet järjestelyt, oli hienoa että ekana päivänä oli riittävän pitkä juttelutauko ja oli muutenkin rauhallinen ohjelma.”

“Lämmin kiitos! Erinomaisesti toteutettu tilaisuus jälleen kerran, hyvä ohjelma ja pääsi tapaamaan ihmisiä ja käymään arvokkaita keskusteluja.”

Ensi vuonna tapaamme Jätehuoltopäivillä Helsingissä

Tänä vuonna Jätehuoltopäivät sai palautetta antaneilta kokonaisarvosanaksi 4/5 (yli 60 % vastaajista). Lisäksi yli 22 % antoi tapahtumalle parhaan arvosanan 5. Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi vuoden tapahtumaa.

Seuraavat Jätehuoltopäivät järjestetään 8.–9.10.2024 Helsingissä, Sokos Hotel Triplassa. Nappaa siis jo nyt nämä päivät kalenteriisi. 

Yhdistys kiittää kaikkia Jätehuoltopäivien osallistujia, palautetta antaneita, tapahtuman puhujia, yhteistyökumppaneita ja näytteilleasettajia. Tartumme ensi vuoden Jätehuoltopäivien suunnitteluun innolla heti alkuvuodesta 2024. 

Palautetta antaneiden kesken arvottiin elokuvaliput, jotka voitti Outi Pakarinen Jyväskylästä. 

Nähdään vuonna 2024 JHY:n tapahtumissa!

Korkeakoulut valmistavat opiskelijoita vihreään siirtymään

Uutinen 12.10.2023

Henna Knuutila Jätehuoltopäivillä Turussa 4.10.2023.

Vihreä siirtymä vaikuttaa myös koulutuksen sisältöön, kertoi lehtori Henna Knuutila Jätehuoltopäivillä. Jätehuoltopäivät olivat menestys.

Teksti: Anne Ignatius / Noon Kollektiivi Kuva: Antti Ranki

Vihreä siirtymä mullistaa koko yhteiskunnan. Myös korkeakoulujen täytyy reagoida muutoksiin ja pohtia, millaisia uusia taitoja työelämässä jatkossa tarvitaan.

Monet koulutusohjelmat painottavat aikaisempaa enemmän esimerkiksi ympäristöystävällistä teknologiaa, uusiutuvaa energiaa ja ympäristöjohtamista, jossa opetetaan huomioimaan ympäristöseikat myös yritystoiminnassa.

Tulevaisuuteen on varauduttu myös uusilla koulutusohjelmilla. Turun ammattikorkeakoulussa on aloitettu esimerkiksi kestävän kiertotalouden maisterikoulutusohjelma.

Myös englanninkielistä koulutusta on lisätty, jotta opiskelemaan voidaan houkutella myös suomea osaamattomia nuoria.

– Lisäksi oppilaitoksissa huomioidaan entistä enemmän työelämän tarpeet, kertoo Turun ammattikorkeakoulun lehtori ja projektipäällikkö Henna Knuutila.

Knuutila puhui aiheesta myös Jätehuoltopäivillä otsikolla ”Miten koulutetaan osaajia vihreän siirtymän tarpeisiin?”


Projektit opettavat työelämän taitoja

Ammattikorkeakouluissa opintoihin kuuluu pakollisia projekteja, joita tehdään yhdessä yritysten ja organisaatioiden kanssa.

Syksyllä seitsemän Turun ammattikorkeakoulun opiskelijaa teki Lounais-Suomen Jätehuollolle tutkimuksen. Siinä selvitettiin koulujen, päiväkotien ja toimistojen sekajätteiden koostumusta ja sitä, kuinka paljon sekajätteen joukkoon päätyy kierrätettäviä materiaaleja.

Opiskelijat hoitivat käytännössä koko projektin itse: ottivat yhteyttä kuljetusyritykseen, ostivat tarvikkeet lajittelutilaa varten ja rakensivat sen, suunnittelivat aikataulut ja turvallisuuteen liittyvät seikat ja lopulta lajittelivat jätteet.

– Se oli kuulemma vaikeaa mutta kivaa, kun pääsi itse tekemään, Knuutila kertoo.

Neuvottelua, lobbausta ja verkostoitumista

Substanssitaitojen lisäksi koulutuksessa painotetaan myös niin sanottuja pehmeitä arvoja, joita työelämässä tarvitaan.

Sellaisia ovat esimerkiksi tiimityöskentelytaidot ja resilienssi. Resilienssillä tarkoitetaan kykyä pystyä työskentelemään muuttuvissa ja vaikeissakin tilanteissa ja kykyä palautua niistä.

Tulevaisuuden osaajien pitää myös pystyä suodattamaan olennainen siitä valtavasta tietomäärästä, jota joka tuutista nykyään tarjoillaan.

Henna Knuutila nostaa esille myös keskittymiskyvyn, lobbaamistaidon ja taidon verkostoitua, koska tulevaisuuden haasteita ei ratkaista yksin.

Myös neuvottelu- ja myyntitaidot ovat äärimmäisen tärkeitä. Uusi innovaatio ja sen liiketaloudelliset mahdollisuudet pitää pystyä perustelemaan niille, jotka ovat olleet pitkään alalla.

Kaikkea ei tietenkään voida kuitenkaan opettaa.

– Työelämä kasvattaa, kun asenne ja motivaatio ovat kohdillaan.

Mitä yritykset voivat tehdä?

Henna Knuutila toivoo, että yritykset ja muut toimijat olisivat nykyistä enemmän yhteydessä korkeakouluihin ja tarjoutuisivat tekemään yhteistyötä oppilaiden kanssa. Näin ne voisivat omalta osaltaan paitsi hyödyntää korkeakoulujen osaamista myös auttaa oppilaita kehittämään taitojaan.

Knuutila kysyi Jätehuoltopäivien yleisöltä, kuinka moni heistä on tehnyt yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Noin puolet nosti kätensä ylös.

Yhteistyötä ei kuitenkaan voi tehdä kevyesti vaan se vaatii sitoutumista ja sen ymmärtämistä, että kyse on harjoittelemisesta.

– Työ tehdään hyvin ja opettajien ohjauksessa, mutta aina voi sattua ja tapahtua.

Knuutilan mielestä yritykset voisivat myös nykyistä enemmän hyödyntää ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyötä. Korkeakoulujen työntekijät ovat kokeneita hakemaan hankkeille rahoitusta ja ylipäänsä vetämään hankerumbaa.

Jätehuoltopäivillä innostunut tunnelma

Jätehuoltopäivät – Vihreän siirtymän aallonharjalla järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Turussa. Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistui paikan päällä 291 kiertotalouden ammattilaista. Etäyhteyden välityksellä tapahtumaa seurasi 53 osallistujaa. Osallistujia oli selvästi enemmän kuin viime vuonna.

Vuonna 2022 Jätehuoltopäivillä oli kaikkiaan 296 osallistujaa.

Jätehuoltoyhdistyksen puheenjohtaja J-P Salmi ja tapahtumakoordinaattori Katja Alakerttula pitivät tilaisuutta erittäin onnistuneena. Tunnelma oli lämmin, rento ja innostunut.

– Jätehuoltopäivillä historia ja nykypäivä kohtasivat. Kuulimme kattavan paketin siitä, miten kiertotaloutta tehdään kunnianhimoisesti niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Mielenkiintoista oli myös kuulla, miten Turun kaupunki, yritykset ja korkeakoulut ovat sitoutuneet vihreään siirtymään, Salmi kertoo.

Ensi vuonna Jätehuoltopäivät pidetään Helsingissä Sokos Hotel Triplassa 8.–9.10.2024. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Fortum selvittää pilottihankkeessaan, voiko jätteenpoltosta talteen otetusta hiilidioksidista valmistaa uusia materiaaleja.

Teksti Anne Ignatius Kuva Fortum

Öljyn ja muiden fossiilisten raaka-aineiden kulutus kasvaa nopeammin kuin kierrätys. Se johtaa siihen, että kestävistä materiaaleista tulee olemaan suurta pulaa, jopa enemmän kuin energiasta.

Muun muassa näin Fortumin Carbon2x-hankejohtaja Tony Rehn taustoittaa sitä, miksi hänen työnantajansa on lähtenyt toteuttamaan Carbon2x-pilottihanketta.

Hankkeen tarkoitus on ottaa talteen jätteenpoltosta syntyvä hiilidioksidi ja valmistaa siitä uusia materiaaleja.

Pelkästään Euroopassa poltetaan vuosittain 100 miljoonaa tonnia jätettä. Rehn painottaa, että materiaalien kierrätys on aina paras vaihtoehto.

– Kaikkea ei kuitenkaan voi kierrättää, joten osa jätteestä on pakko polttaa energiaksi entisen kaatopaikkaamisen sijaan.

”Muovin kysyntä kasvaa”

Jätteen polttamista kritisoidaan muun muassa siksi, että poltettaessa muodostuu haitallisia hiilidioksidipäästöjä. Rehn ei kuitenkaan näe hiilidioksidia ainoastaan pahana asiana vaan myös arvokkaana raaka-aineena silloin, kun se hyödynnetään oikein.

Hiilidioksidista voidaan näet valmistaa esimerkiksi muovia.

– Kylmä realiteetti on, että muovin kysyntä kasvaa, halusimme tai emme. Muovin valmistamiselle täytyy löytyä kestävä vaihtoehto. Carbon2x on yksi vastaus tähän, Rehn sanoo.

Myös metaanin ja etanolin raaka-aine

Hankkeessa jätteen polttamisesta vapautuva hiilidioksidi otetaan talteen. Kun hiilidioksidi laitetaan reagoimaan vedyn kanssa, siitä muodostuu hiilivetyjä, joita Fortum pilotissaan jatkojalostaa. Hiilivedystä voidaan valmistaa paitsi erilaisia muoveja myös esimerkiksi kemikaaleja, kuten metanolia ja etanolia.

Hiilidioksidia on otettu talteen monissa projekteissa ennen Fortum aloittamaa hankettakin. Fortumin pilotissa uutta on se, että erilaisia talteenottotekniikoita käytetään ja testataan nimenomaan jätteenpoltossa.

Projektin ensimmäinen osa tehtiin keväällä 2022 Fortumin Riihimäen jätteenpolttolaitoksessa. Silloin selvitettiin, soveltuvatko jätteenpolton savukaasut tähän tarkoitukseen – kyllä soveltuvat – ja konvertoitiin eli muunnettiin hiilidioksidia metaaniksi.

Seuraavassa osassa testataan, miten hiilidioksidi ja metaani muutetaan muoviksi.

Muovia vielä tänä vuonna

Toistaiseksi hiilidioksidista valmistettua muovia ei ole markkinoilla, mutta Fortumin tavoite on valmistaa sitä pieniä määriä vielä vuoden 2023 aikana.

Koska käyttö yleistyy, sitä Tony Rehn ei uskalla veikata. Mutta hän on varma, että tulevaisuudessa hiilidioksidista valmistettua muovia käytetään esimerkiksi elintarvikkeiden pakkauksissa, tekstiiliteollisuudessa ja elektroniikan valmistuksessa.

Syynä hän pitää sitä, että muovi on äärimmäisen hyvä materiaali. Kuitenkin muovin valmistuksessa käytettävä öljy on pakko korvata jollakin tavalla.

Toinen vaihtoehto on kehittää biopohjaisia raaka-aineita. Niiden varaan Rehn ei laske, koska silloin muovin valmistukseen pitää käyttää maapinta-alaa. Sekään ei kuitenkaan ole kestävää isossa mittakaavassa.

Valmistaminen vie sähköä

Hiilidioksidipohjaisen muovin valmistaminen ei ole halpaa. Isoimmat kustannukset tulevat sähkön kulutuksesta. Hiilivedyn vety täytyy pilkkoa vedestä, mikä vaatii paljon sähköä.

Kumoaako suuri sähköntarve projektin hyödyt?

Tony Rehnin mielestä ei. Kierrätettäväksi kelpaamatonta jätettä syntyy joka tapauksessa niin paljon, että jätettä täytyy jatkossakin polttaa. Hänestä olisi hullua olla ottamatta siitä syntyvää hiilidioksidia talteen ja olla käyttämättä sitä uudestaan.

Lisäksi sähkö tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä.

Rehnin mukaan Fortumin ensisijainen tarkoitus on se, että hiilidioksidia aletaan ottaa talteen yrityksen omissa laitoksissa. Silti katse siintää myös muualle Eurooppaan.

Euroopassa toimii lähes 500 jätteenpolttolaitosta. Jos niistä puoletkin alkaisi kerätä talteen hiilidioksidipäästöjä, puhuttaisiin merkittävästä parannuksesta.

Merkityksellistä työtä

Tony Rehn on vetänyt Carbon2x-ohjelmaa vajaat kaksi vuotta. Hän pitää työtään mielenkiintoisena ja vaikuttavana.

– Työllä on aidosti yhteiskunnallista merkitystä.

Myös Fortumin sisällä pilottiin on suhtauduttu myönteisesti. Mukana on työntekijöitä useilta eri sektoreilta paitsi talon sisältä myös eri yliopistoista ja pk-yrityksistä myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

Työn ote on rivakka.

– Tarkoitus ei ole, että teemme ensin monta vuotta kehitystyötä ja vasta sen jälkeen kokeilemme, miten eri tekniikat toimivat. Sen sijaan haluamme rohkeasti testailla innovaatioita ja edetä nopeasti.

Tony Rehn kertoo Carbon2x-pilottihankeesta Jätehuoltopäivillä keskiviikkona 5.10.2023.

EU:n kierrätystavoitteet ovat kunnianhimoiset ja niihin pääseminen vaatii kirittämistä. KIVOn Timo Hämäläisen mukaan jätehuollon toimijoiden välinen keskustelu auttaa hakemaan uusia ratkaisuja.

Teksti Anne Ignatius

Laki vaatii, että vuoteen 2035 mennessä kaikesta yhdyskuntajätteestä kierrätetään vähintään 65 prosenttia.

Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätysprosentti on tällä hetkellä noin 40, eli matkaa on.

Onneksi aikaakin on, mutta ei kosolti. 12 vuotta hurahtaa nopeasti.

Suomen Kiertovoima ry KIVOn johtajavan asiantuntijan Timo Hämäläisen mielestä tavoitteet ovat yksiulotteiset. Ne huomioivat jätteet yksittäisenä massana eivätkä ota huomioon eri jätelajien eroja. Joidenkin jätteiden kierrättäminen on esimerkiksi kannattavampaa kuin toisten.

Lainsäätäjät ovat kuitenkin puhuneet, joten on aika miettiä ratkaisuja siihen, miten kunnianhimoisiin tavoitteisiin päästään.

Raportointia helpotettu

EU:n tasolla joitain parannuksia on jo tehty. Ennen jäsenmaat saattoivat raportoida kierrätettyjä jätemääriä hyvinkin vaihtelevasti niin, että lukemia ei voinut verrata keskenään. Nyt raportointikäytäntöjä on yhtenäistetty.

Parannusta Hämäläisen mielestä on esimerkiksi se, että nykyään kierrätettyyn määrään lasketaan vain se, mikä todella päätyy kiertoon.

Ennen jäsenmaa saattoi raportoida kierrätettyyn jätemäärään koko pakkauksen. Nyt raportoidaan se raaka-aine, joka jää kierrätettäväksi epäpuhtauksien poistamisen jälkeen.

Esimerkiksi muovipakkaukset eivät päädy kierrätykseen sellaisenaan, vaan niistä täytyy ensin poistaa kierrätettäväksi kelpaamattomat aineet, kuten elintarvikkeiden jäämät.

Keskustelkaa, kollegat!

Mitä alan toimijat Suomessa voivat tehdä? Siihen Timo Hämäläisellä ei ole sellaista vastausta, joka taikasauvaa heiluttamalla ratkaisisi kaikki ongelmat.

Hän korostaa, että tavoitteisiin pääseminen vaatii jatkuvia ponnisteluja. Helpot keinot ovat jo käytössä.

Yhtenä ratkaisuna Hämäläinen pitää työrauhaa. Hän toivoo, että uusi hallitus antaa alan toimijoiden rauhassa investoida ja kehittää toimintaansa siirtymäajan aikana.

Lisäksi hän toivoo entistä laajempaa yhteistyötä eri tahojen välillä.

– Yhteistyöstä puhutaan paljon, mutta sitä olisi varaa tiivistää entisestään. Pitäisi päästä pois pienistä osaoptimoinneista ja kehittää haastavampia, yhteistyötä vaativia ratkaisuja.

Yhteistyötä helpottaa, jos alalla työskentelevien on mahdollista kohdata toisiaan kuplansa ulkopuolella. Hämäläisen mielestä Jätehuoltopäivät mahdollistaa sen ja on osa yhteistyötä.

– Kun pääsee keskustelemaan toisten kanssa, saa myös mahdollisuuden ymmärtää toisten näkökulmia. Se auttaa hakemaan yhteisiä ratkaisuja.

Keskustelu aiheesta jatkuu Jätehuoltopäivillä 2023, esimerkiksi torstaina otsikolla ”Katsaus Suomen kierrätysasteeseen”.