Joko sinä osaat? Loppuun käytettyjen vaatteiden ja kodintekstiilien lajittelu on ollut mahdollista jo noin kolmelle miljoonalle suomalaiselle. Kun jätelain erilliskeräysvelvoite poistotekstiilille astuu voimaan vuonna 2023, tekstiilipussukalle löytyy usein jo helppo osoite omien asiointireittien varrelta.

Kunnat ja niiden omistamat jätelaitokset vastaavat kotien poistotekstiilin keräyksestä ja käsittelystä. Keräysverkosto laajennetaan valtakunnalliseksi vaiheittain yhdessä kumppanien kanssa.

Pelkkä keräys ei vielä ole kierrätystä. Kun Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) vuonna 2015 aloitti poistotekstiilin keräyksen alueellaan, tunnistimme, että kierrätysratkaisua ei löydy kotimaasta.

Itse asiassa koko Euroopassa kuluttajapoistotekstiilien materiaalikierrätys oli vähäistä. Käynnistimme laajan yhteistyön ratkaisujen rakentamiseksi.

Asukkailla on intoa lajitella ja yrityksillä halua löytää kierrätysraaka-aineita tuotantoonsa. Kierrätyskuidun mekaaninen jalostusvaihe on ollut puuttuva palanen tekstiilien kiertotalouden arvoketjussa.

LSJH:n tavoitteena on tarjota vastuullinen, kotimainen käsittelyratkaisu koko Suomen kotitalouksien poistotekstiilille. Pilottivaiheen käsittelylinjaston koeajot ovat nyt käynnissä, ja laitoksen avajaisia juhlitaan 2. marraskuuta 2021!

Laadukkaan kierrätyksen kehittämiseen tarvitaan mukaan koko arvoketju. Ketjun tärkein, ensimmäinen lenkki on asukas. Nyt siis poistotekstiilin lajitteluohjeita opiskelemaan, hep!

Lue lisää poistotekstiilin jalostuslaitoksesta LSJH:n sivuilta.

Tiedonpuute, vaivalloisuus ja tilanpuute kotona. Nämä tunnistettiin suurimmiksi lajittelun onnistumisen esteiksi Roskasta raaka-aineeksi -kampanjan käynnistelyvaiheessa ympäristöpääkaupunki Lahdessa. 

Viestintäkampanjan tavoitteena oli vähentää kotitalouksissa syntyvän sekajätteen määrää ja lisätä tietoa lajittelusta. Halusimme muuttaa mahdollisen mielikuvan jätteistä likaisina ja hyödyttöminä roskina ja puhua sen sijaan arvokkaista raaka-aineista.

Kierrättämisen hyödyistä kerrottiin sosiaalisessa mediassa ja kiinteistöjen jätekeräyspisteissä. Lisäksi kiinteistöt kisasivat leikkimielisesti toisiaan vastaan. Pinnanmittausantureiden avulla todettiin, että sekajätteen määrä pieneni kuudessa kiinteistössä kolmen kuukauden aikana jopa 17 prosenttia.

Jätemäärien mittaamista jatketaan Lahden Taloilla myös kampanjan jälkeen. Pitkäjänteinen työ lajittelun tehostamiseksi koetaan erittäin tärkeäksi – sekajätemääriä pyritään edelleen pienentämään kohdennetun viestinnän sekä jäteastioiden tyhjennysten optimoinnin avulla.

Lahdessa kotitalouksien jätteiden hyödyntämisaste on jo huiman korkea, mutta kierrätystavoitteiden kannalta liian suuri osuus menee vielä energiahyödynnettäväksi. Kodeissa tapahtuva jätteiden syntypaikkalajittelu on merkittävä askel jätehuoltoketjussa, jotta EU:n kierrätystavoitteet olisi mahdollista saavuttaa.

Valtakunnallisesti on todettu, että asukkaiden täytyy olla kiinnostuneita ja aktiivisia saadakseen tietoa lajitteluohjeista.  Kampanja osoitti, että positiiviselle, selkeälle ja yhtenäiselle viestinnälle on kysyntää. Kampanjan tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla jätehuoltoalueilla selkeämmän jäteviestinnän kehittämisessä.

Roskasta raaka-aineeksi -kampanjan yritysyhteistyössä Lahden Talot, Niimaar, Salpakierto, L&T, Hämeen Kuljetuspiste, Caproc ja Pelicans.

Pidempi versio tekstistä on julkaistu Circblogissa 9.9.2021.