Outi Luukko työskentelee paremman tekstiilialan puolesta

KiertoPlus 11.9.2023

Toimitusjohtaja Outi Luukko on tekstiilialan kiertotalouden uranuurtaja. Hänen sinnikkyyttään saamme kiittää siitä, että Suomeen on perustettu poistotekstiilien kiertotalouslaitos.

Teksti Anne Ignatius Kuvat Susanna Kekkonen

Varsinais-Suomessa Paimiossa sijaitsee Suomen ensimmäinen poistotekstiilien kiertotalouslaitos.

Siellä vanhat tekstiilit avataan kuiduiksi, ja niistä tehdään lankaa ja kangasta tai uusiokuitua muuhun teolliseen tuotantoon. 

Näin raaka-aineet saadaan kiertoon ja tekstiili jatkamaan tekstiilinä.

Laitoksessa tekee yhteistyötä kaksi yritystä. Rester Oy vastaanottaa yritysten poistotekstiilejä ja teollisuuden sivuvirtaa, esimerkiksi sairaaloiden ja hotellien käytöstä jääneitä tekstiilejä. Lounas-Suomen Jätehuolto Oy keskittyy kotitalouksien tekstiileihin.

Laitoksen perustamiseen on vaikuttanut lukuisia ihmisiä, mutta idean äiti on Resterin toimitusjohtaja Outi Luukko.

Luukosta piti tulla vaatesuunnittelija, mutta sattumat johtivat hänet mainos- ja design-alalle. Vuonna 2007 hän möi suunnittelutoimistonsa ja 2008 alkoi työskentelemään intohimoisesti tekstiilien kiertotalouden edistämiseksi.

Missio: kohti terveempää tekstiilialaa

Kun Outi Luukko puhuu Paimion kiertotalouslaitoksen synnystä, hän palaa monta kertaa vuoteen 2008.

– Oivalsin, että minulla on missio viedä tekstiilialaa terveempään suuntaan.

Luukko perusti ekologisia työvaatteita valmistavan yrityksen Touchpointin. Sen toimitusjohtajana hän liittyi kestävää tekstiiliteollisuutta ajavaan Telaketju-verkostoon ja sai kontakteja alan ihmisiin, joilla oli samanlaisia ajatuksia kuin hänellä.

Keskustelu painottui aluksi eettisiin kysymyksiin, kuten Kauko-Aasian työoloihin. 

Luukko seurasi keskustelua tiiviisti ja alkoi pohtia, miten hän työvaatevalmistajana voisi tehdä asiat paremmin ja vähemmän ympäristöä kuormittavasti. Alan pitäisi kulkea kohti suljettua kiertoa.

– Minulla oli vahva tunne, että alalla tapahtuu isoja asioita. Toisaalta koin tuskaa siitä, että on pakko pystyä ratkaisemaan isoja asioita ja polttavia kysymyksiä pitkälti yrittäjäriskillä.

Oma varallisuus vaakalaudalla

Idean poistotekstiilien kiertotalouslaitoksesta Outi Luukko sai vuoden 2015 kieppeillä. Rester Oy:n hän perusti vuonna 2019, ja pian yritys päätti vuokrata yhteiset tilat Lounas-Suomen Jätehuollon kanssa. Kaksi vuonna myöhemmin, vuonna 2021, ne avasivat yhdessä kiertotalouslaitoksen.

Laitos kykenee käsittelemään noin kymmenesosan kaikista Suomen tekstiilijätteestä.

Hanke on vaatinut Luukolta paljon. Konseptin ja liiketoimintaympäristön rakentamisen lisäksi se on vaatinut taloudellista yrittäjäriskin ottamista ja oman varallisuuden laittamista likoon.

Lisäksi se on vaatinut vankkaa ammattitaitoa ja ymmärrystä tekstiilialaa kohtaan. Luukko ei suinkaan itse hallitse kaikkea, vaan asiantuntijatiimin lisäksi Rester tekee yhteistyötä tekstiilialaa eri kulmista tuntevien asiantuntijoiden ja yritysten kanssa.

Hanke ei onnistuisi myöskään ilman laajoja verkostoja ja voimakasta paloa.

– Koen heureka-elämyksiä päivittäin.

Yritysten poistotekstiilejä kierrättävän Resterin toimitusjohtajan Outi Luukon mielestä tekstiilialalla eletään jännittäviä, innostavia ja haastaviakin aikoja.

Ympäristölle haitallinen ala

Tekstiiliteollisuus on lähteestä riippuen maailman toiseksi tai kolmanneksi ympäristölle haitallisin teollisuuden ala. 

Tekstiilikuituja käytetään koko ajan enemmän ja enemmän. Tekstiilejä ei käytetä vain vaatteissa ja kodeissa, vaan niitä tarvitaan kaikkialla: suodattimissa, lämpö- ja äänieristeissä, komposiiteissa ja niin edelleen.

Tekstiilien kiertotaloutta on pakko kehittää, muuten raaka-aineet eivät yksinkertaisesti riitä.

Outi Luukon mielestä kaiken pitäisi lähteä siitä, että tekstiilit valmistetaan alun perinkin laadukkaista materiaaleista. 

– Jos raaka-aine on huonoa, siitä ei tule hyvää vaikka voissa paistaisi.

Luukko ottaa esimerkiksi työvaatteet ja pikamuodin, jotka ovat laadun suhteen aivan eri sfääreissä. Huonolaatuisesta pikamuodista ei saa laadukasta raaka-ainetta.

Monia uusia mahdollisuuksia bisnekseen

Outi Luukko näkee tekstiilien kiertotaloudessa valtavasti erilaisia bisnesmahdollisuuksia. Hän odottaa mielenkiinnolla esimerkiksi sitä, millaisia innovatiivisia ratkaisuja kierrätetyille tekstiileille kehitetään. Tekstiiliä voidaan näet käyttää korvaamaan muitakin raaka-ainemateriaaleja, esimerkiksi sellua. 

– En tiedä, onko se hitautta vai laiskuutta, mutta vihreässä siirtymässä ei olla vielä pitkällä.

Ennen pitkää kaikkialla yhteiskunnassa vaaditaan, että kierrätettyjä materiaaleja käytetään entistä enemmän. Myös tekstiiliteollisuus käy edelleen läpi suurta murrosta. 

Outi Luukon vuonna 2008 alkanut tunne siitä, että alalla tulee tapahtumaan mullistavia asioita, ei ole vähentynyt. 

Päinvastoin.

Kuka Outi Luukko

Työskentelee Rester Oy:n toimitusjohtajana.

Asuu Helsingissä.

Harrastaa tennistä, golfia, kuntosalia, lukemista ja valokuvausta. Tosin tällä hetkellä työ vie ison ajan myös vapaa-ajasta.

Haaveilee siitä, että tekstiilien kiertotalous räjähtää kasvuun.

Pukeutuu mustaan, valkoiseen ja beigeen tilanteen vaatimalla tavalla, tosin bisnesvaatteissa hän ei viihdy parhaiten. ”Vaatteeni ovat ajattomia, ja käytän ne loppuun tai laitan kiertoon.”

EU:n kierrätystavoitteet ovat kunnianhimoiset ja niihin pääseminen vaatii kirittämistä. KIVOn Timo Hämäläisen mukaan jätehuollon toimijoiden välinen keskustelu auttaa hakemaan uusia ratkaisuja.

Teksti Anne Ignatius

Laki vaatii, että vuoteen 2035 mennessä kaikesta yhdyskuntajätteestä kierrätetään vähintään 65 prosenttia.

Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätysprosentti on tällä hetkellä noin 40, eli matkaa on.

Onneksi aikaakin on, mutta ei kosolti. 12 vuotta hurahtaa nopeasti.

Suomen Kiertovoima ry KIVOn johtajavan asiantuntijan Timo Hämäläisen mielestä tavoitteet ovat yksiulotteiset. Ne huomioivat jätteet yksittäisenä massana eivätkä ota huomioon eri jätelajien eroja. Joidenkin jätteiden kierrättäminen on esimerkiksi kannattavampaa kuin toisten.

Lainsäätäjät ovat kuitenkin puhuneet, joten on aika miettiä ratkaisuja siihen, miten kunnianhimoisiin tavoitteisiin päästään.

Raportointia helpotettu

EU:n tasolla joitain parannuksia on jo tehty. Ennen jäsenmaat saattoivat raportoida kierrätettyjä jätemääriä hyvinkin vaihtelevasti niin, että lukemia ei voinut verrata keskenään. Nyt raportointikäytäntöjä on yhtenäistetty.

Parannusta Hämäläisen mielestä on esimerkiksi se, että nykyään kierrätettyyn määrään lasketaan vain se, mikä todella päätyy kiertoon.

Ennen jäsenmaa saattoi raportoida kierrätettyyn jätemäärään koko pakkauksen. Nyt raportoidaan se raaka-aine, joka jää kierrätettäväksi epäpuhtauksien poistamisen jälkeen.

Esimerkiksi muovipakkaukset eivät päädy kierrätykseen sellaisenaan, vaan niistä täytyy ensin poistaa kierrätettäväksi kelpaamattomat aineet, kuten elintarvikkeiden jäämät.

Keskustelkaa, kollegat!

Mitä alan toimijat Suomessa voivat tehdä? Siihen Timo Hämäläisellä ei ole sellaista vastausta, joka taikasauvaa heiluttamalla ratkaisisi kaikki ongelmat.

Hän korostaa, että tavoitteisiin pääseminen vaatii jatkuvia ponnisteluja. Helpot keinot ovat jo käytössä.

Yhtenä ratkaisuna Hämäläinen pitää työrauhaa. Hän toivoo, että uusi hallitus antaa alan toimijoiden rauhassa investoida ja kehittää toimintaansa siirtymäajan aikana.

Lisäksi hän toivoo entistä laajempaa yhteistyötä eri tahojen välillä.

– Yhteistyöstä puhutaan paljon, mutta sitä olisi varaa tiivistää entisestään. Pitäisi päästä pois pienistä osaoptimoinneista ja kehittää haastavampia, yhteistyötä vaativia ratkaisuja.

Yhteistyötä helpottaa, jos alalla työskentelevien on mahdollista kohdata toisiaan kuplansa ulkopuolella. Hämäläisen mielestä Jätehuoltopäivät mahdollistaa sen ja on osa yhteistyötä.

– Kun pääsee keskustelemaan toisten kanssa, saa myös mahdollisuuden ymmärtää toisten näkökulmia. Se auttaa hakemaan yhteisiä ratkaisuja.

Keskustelu aiheesta jatkuu Jätehuoltopäivillä 2023, esimerkiksi torstaina otsikolla ”Katsaus Suomen kierrätysasteeseen”.

Lääketieteellisen jätteen käsittely Thaimaassa kaipaa lisää resursseja

KiertoPlus 11.9.2023

Koillis-Thaimaassa Mahasarakhamin sairaalassa syntyvästä jätteestä yli kolmasosa on tartuntavaarallista jätettä. Alueella on vain yksi jätteenpolttolaitos, ja sekin kapasiteettinsa äärirajoilla.

Teksti Teija Honkanen

Sairaalajätteen lajittelu vaikuttaa suuresti infektioiden hallintaan, potilasturvallisuuteen, työntekijöiden työturvallisuuteen ja koko yhteisön terveyteen.

Kun jäte käsitellään asiankuuluvasti, voidaan myös vähentää kasvihuonekaasuja ja pitkäkestoisia orgaanisia saasteita, kuten dioksiineja ja elohopeaa.

Olen LUT-yliopiston jatko-opiskelija ja tutkin, miten Kaakkos-Aasiassa syntyvä sairaalajätteen määrä kehittyy ja millaisia keinoja sen käsittelyyn on.

Työhöni sisältyi tutkimusmatka Koillis-Thaimaahan Mahasarakhamin provinssiin. Pääsin vierailemaan paikallisen yliopiston sairaalassa, terveyskeskuksessa, yksityisellä dialyysiklinikalla ja kaupungin yleisessä sairaalassa.

Eri värit eri jätteille

Lääketieteelliset jätteet kerätään talteen sairaaloissa ja klinikoilla. Maailman Terveysjärjestö WHO ohjeistaa, että eri jätejakeet merkitään eri väreillä.

Yleensä tartuntavaaralliset jätteet koodataan punaisella värillä. Näin tehdään myös Thaimaassa. Tosin siellä värikoodit eivät kaikilta osin noudata Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjeistusta, vaan paikallinen ohjeistus on sovellettu niistä.

Paikallisten sairaaloiden jätehuoltovastaavien mukaan covid-19-pandemia näkyi sairaaloiden jätehuollossa ennen kaikkea siten, että tartuntavaarallisen jätteen määrä kaksin- tai jopa kolminkertaistui.

Alkusyksystä 2022 tartuntavaarallisen jätteen määrä oli jo palannut lähestulkoon normaaliksi. Covid-19-jäte käsitellään eri tavalla kuin muu tartuntavaarallinen jäte. Ensimmäinen pussi desinfioidaan alkoholilla, ja sitten lisätään toinen pussi päälle.

Mahdollisuus suomalaisille yrityksille

Thaimaan terveydenhuolto kuuluu julkisen terveyden ministeriön alaisuuteen. Vaarallinen jäte taas kuuluu luonnonvara- ja ympäristöministeriön alaisuuteen.

Kaikki lääketieteellinen jäte raportoidaan ministeriön internetportaalissa. Lääketieteellistä jätettä tuottavat klinikat ovat yhtä lailla velvollisia raportoimaan syntyvän jätteen määrästä. Tieto on julkista.

Thaimaan-vierailun myötä minulle konkretisoitui, millaisia kasvupaineita lääketieteellisen jätteen käsittelylle on Kaakkois-Aasiassa.

Lisäksi kävi ilmi, että uuden polttolaitoksen rakentamista pidetään haastavana, mutta jo olemassa olevan laitoksen laajentaminen on välttämätöntä. Pelkästään polttolaitoksen kapasiteetti ei ollut tiukalla, vaan sairaaloissa kaivataan myös lisää autoklaaveja, joilla sterilisoidaan instrumentteja.

Tämä voisi avata mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille, jos onnistutaan luomaan luottamukselliset suhteet thaimaalaisiin. Alueella on vaikea toimia ilman verkostoja ja rahoitusosaamista.

Positiivisia yllätyksiä

Thaimaassa on kymmenen prototyyppisairaalaa, joissa näytetään esimerkkiä lääketieteellisen jätteen käsittelyssä.

Mahasarakhamin yleinen sairaala on niistä yksi. Sairaalassa on 580 vuodetta, mutta sen vuoteiden määrä nousee 800:aan uuden laajennusosan myötä.

Uudessa rakennuksessa jätehuoltoa varten rakennetaan oma hissi, mutta vanhassa rakennuksessa jätteet kulkevat vielä henkilöhississä.

Olin positiivisesti yllättynyt siitä, miten hyvin prototyyppisairaalassa hallitaan lääketieteellistä jätettä. Etenkin minuun teki vaikutuksen se, miten hyvin sairaalassa oli panostettu jätehuollon työntekijöiden työoloihin. He tekevät tärkeää, mutta myös vaarallista työtä.

Alueella vain yksi polttolaitos

Mahasarakhamin sairaalassa jätteet lajitellaan neljään eri luokkaan: sekajätteeseen, kierrätettävään jätteeseen, vaaralliseen jätteeseen ja tartuntavaaralliseen jätteeseen.

Tartuntavaarallisiin jätteisiin luokitellaan kudosjätteet, terävät jätteet, materiaalit, joissa on potilaan eritteitä sekä kaikki jäte eristystiloista.

Vuoden 2021 aikana Mahasarakhamin sairaalassa syntyi 508 173 kilogrammaa sekajätettä, 58 649 kilogrammaa kierrätettävää jätettä, 319 513 kilogrammaa tartuntavaarallista jätettä ja 14 157 kilogrammaa vaarallista jätettä.

Jätteen määrää pyritään jatkuvasti vähentämään. Alueella on yksi polttolaitos, jonne jätteet kuljetetaan, mutta sen kapasiteetti on äärirajoilla.

Jätemäärät kasvavat tulevaisuudessa

Tutkimuksessani käy ilmi, että Thaimaassa tarvitaan lisää resursseja lääketieteellisen jätteen hallintaan. Väestön kasvaessa myös vuoteiden määrä sairaaloissa kasvaa voimakkaasti tulevaisuudessa, ja tämä lisää myös syntyvän jätteen määrää.

Helpoin tapa huolehtia suuresta jätemääristä on massapolttolaitos, mutta kapasiteetin lisääminen jätteenpoltossa ei ole aivan yksinkertaista.

Tässä tehtävässä suomalaisilla voisi olla annettavaa thaimaalaisille ja alkaa viedä maahan esimerkiksi osaamista ja teknologiaratkaisuja.


Energiatekniikan lehtori Teija Honkasen tutkimus Medical waste management in Thailand and Vietnam valmistuu 2023. Työtään varten hän sai Jätehuoltoyhdistyksen stipendin. Honkanen työskentelee Savonia-ammattikorkeakoulussa.

Kolumni: Akkuasetus edistää kiertotaloutta

KiertoPlus 11.9.2023

teksti Johanna Alakerttula

Pian tulee voimaan uusi akkuasetus, joka yhdenmukaistaa akkujen ja paristojen  elinkaarta koskevat vaatimukset koko EU:n alueella.

Asetus koskee koko akkujen elinkaarta ja sisältää ensimmäistä kertaa jätehuollon lisäksi aiemmin puuttuneet linkit tuotesuunnitteluun, loppukäyttäjän rooliin ja kierrätysraaka-ainemarkkinoiden edistämiseen.

Jotta akkujen raaka-aineet varmasti riittävät, asetuksessa asetetaan tärkeille akkuraaka-aineille materiaalikohtaisia kierrätystavoitteita. Akut pitää kierrättää siten, että esimerkiksi koboltista, nikkelistä ja kuparista saadaan vuoteen 2031 mennessä kiertoon suurin osa. Uutena tulee myös niin sanottu sekoitevelvoite, jonka myötä akuissa tulee hyödyntää yhä enemmän kierrätysraaka-aineita.

Akkuasetus koskee kaikkia sellaisenaan jäsenvaltion markkinoille tuotavia akkuja. Niiden lisäksi se koskee laitteiden, koneiden, ajoneuvojen ja liikkumisvälineiden akkuja.

Akkuasetus edistää osaltaan vastuullista akkujen tuotantoa, käyttöä ja kierrätystä sekä akku- ja autoteollisuudessa että jätehuoltosektorilla.

Uudessa asetuksessa tuottajavastuun ydin pysyy samana eli paristojen ja akkujen maahantuojien ja valmistajien pitää huolehtia tuotteidensa jätehuollosta, kierrätyksestä ja niiden kustannuksista, ja uudenkin sääntelyn myötä tuottajavastuulla on edelleen iso rooli akkujen kiertotalouden vauhdittajana. Tuottajavastuu voidaankin nähdä tukirankana, jonka ympärille koko akkujen keräys- ja kierrätysjärjestelmä rakentuu.


Kirjoittaja on JHY:n hallituksen varapuheenjohtaja ja Akkukierrätys Pb Oy:n toimitusjohtaja

Jätemiinus: Pitäkää tekoälynne

KiertoPlus 11.9.2023

Se on Jussi taas täällä, terve! 

Oletteko koskaan kuulleet sellaisesta lyhenteestä kuin IoT? Minä luulin, että se tarkoittaa, että Ilkimykset ovat Täällä, mutta ei. 

Muutama tuttavani, jotka osaavat puhua kielillä, kertoivat, että se on Internet of Things. Eli suomeksi härpäkkeiden tietoverkko. On kuulemma sitä tekoälyä se. 

Jääkaappi tietää, mitä puuttuu tai mistä päiväys on mennyt umpeen viime juhannuksena. Hellat punnitsevat tuotteen ja tutkivat antureilla, koska makaronilaatikko on lämmintä.

Minähän innostuin ja säntäsin kodinkonekauppaan. Kauppias esitteli yhtä ja toista ja monenmoista laitetta. 

Mutta millaisia ne sitten oikeasti ovat? Entäs, jos minulle sattuu oikein nipo jääkaappi? Se ottaa ensin minusta kokovartalokuvan ja toteaa, että ohhoh. Sitten se tilailee kaupasta ilman lupaa jääkaapin täyteen salaattia ja kevyttuotteita.

Kun yritän laittaa jääkaappiin einestä, se ei suostu avaamaan ovea! Kun yritän avata kaapin ottaakseni virvokkeita, se ei taaskaan suostu avaamaan, kunhan murjottaa. Meitä on sitten kaksi murjottajaa.

Tai entäs jos käy niin, että saan oikein laiskan jääkaapin? Se katselee päivät pitkät kissavideoita, ei edes muista jäähdyttää. Ruoat kasvaa parissa päivässä karvaa, eikä niitä erota videon kissoista muuta kuin haju.

Mitenköhän ne sitä tekoälyä suunnittelee? Pöydän ääressä on saksalaisia insinöörejä iso joukko, kahvia ja saksalaista pullaa. Sitten puheenjohtaja, jo harmaantunut sarvisankaisiin silmälaseihin sonnustautunut herra, sanoo että eiköhän aloiteta. 

Mitäs me tarvitaan? Logiikkaa, sanoo joku. Kaikki nyökyttelevät. Iso tietokanta ja pilvessä, kuulostaa mainoksissa hyvältä. Taas nyökytellään. Nappi, johon syttyy valo, kun sitä painaa. Tuo on hyvä, toteaa puheenjohtaja. 

Sitten yksi insinööri nousee seisomaan ja kysyy, että mitenkäs sosiaalinen kyvykkyys? Täysi hiljaisuus. Entäs empaattisuus? Täysi hiljaisuus. Huolto? Varaosat? Kierrätettävyys? Täysi hiljaisuus. 

Puheenjohtaja katsoo pitkään ja kysyy, että miten nuo liittyvät älyyn, olepas järkevä äläkä hulluja puhu. 

Insinööri nousee ylös, avaa oven ja poistuu. Miettii, että kuka aikanaan sanoi, ettei se ole hullu, jolta on mennyt järki, vaan se, jolta on mennyt kaikki muu, paitsi järki. 

Pitäkää tekoälynne, minä menen saunaan.